Mielipiteet

Puuhuoltoketjun työhyvinvoinnissa parannettavaa

Puuhuoltoketjun työhyvinvointikyselyn tulosten pohjalta on mietitty, miten kuormittumista alalla voitaisiin vähentää. Puuhuoltoketjun vastaajat valitsivat tärkeimmiksi jaksamista parantaviksi keinoiksi vaihtoehdot ”mahdollisuus työstä irtautumiseen ja lepoon” sekä ”parempi työn organisointi”.

Puuhuoltoketjua tulisikin tarkastella kokonaisuutena. Miten koko ketjun työjärjestelyt sujuisivat jouhevammin?

Samalla työmaalla voi toimia erilaisia, eri tahoille töitä tekeviä yrittäjiä, jolloin työjärjestelyjen parantaminen ei ole yksinkertainen tavoite. Kyse voi olla myös toiminta­tavoista: millaiset lähtökohdat ketjun seuraavalle toimijalle mahdollistetaan.

Logistiikan parantamiseksi on saatavilla keinoälyä ja digitalisaatiota hyödyntäviä apuvälineitä. Tarvittaisiin yhteen hiileen puhaltamista, sillä hyvin toimiva puuhuoltoketju hyödyttää kaikkia osapuolia ja lisää ketjun tuotosta.

Puuhuoltoketjussa kannattaa vaalia ja ylläpitää reiluja toimintatapoja. Keskeisistä pelisäännöistä voitaisiin sopia, jotta ketjun eri osapuolet kokisivat oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta, ja toiminnot olisivat jonkinasteisesti ennakoitavissa. Kaikkeen ei voi vaikuttaa. Niiden asioiden osalta, joiden kohdalla voidaan tehdä valintoja, toimittaisiin reiluin toimintaperiaattein.

Puuhuoltoketjussa kannattaisi pyrkiä positiiviseen ja kannustavaan viestintään. Osa vastaajista toivoi työstään palautetta, osa toivoi ylipäätään ystävällistä puhetta. Maan eri puolilla hyviksi havaitut käytännöt kannattaisi jakaa. Työhyvinvointia lisää huolehtiminen omasta osaamisesta, ammattitaidosta ja sen kehittämisestä.

Käyttöalustojen ja käytettävien ohjelmien pulmatilanteet harmittivat osaa vastaajista. Voitaisiinko esimerkiksi uusista ohjelmista ja työkaluista laatia nettiin virtuaaliseen oppimisympäristöön perehdytysmateriaalia, johon olisi mahdollista paneutua itselle sopivaan aikaan? Jos käyttökokemuksiaan jakaisi metsäalalla työskentelevä, se lisäisi kiinnostavuutta.

Hankeraportissa listataan koko puuhuoltoketjun ja eri ammattiryhmien työn haittatekijät. Näiden äärellä kannattaa pysähtyä ja miettiä, olisiko haittojen osalta jotain tehtävissä.

Työkoneiden kuljettajien, kaukokuljettajien ja toimihenkilöiden haittatekijänä oli pitkään istuminen. Ihmisen keho tarvitsee työtaukoja ja vetreyttämistä samanlaisina toistuvien työliikkeiden lomaan. Esimerkiksi tärinä voi kohdistua vain käsiin tai ohjaamossa koko kehoon, mutta varusteita kohentamalla tältäkin on mahdollista suojautua.

Digitaalisuus ja uudet teknologiat ovat tuoneet mukanaan yksin työskentelyn. Voitaisiinko vastapainoksi luoda mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja virkistäytymiseen yhdessä?

Metsureilla haittalista oli pitkä, jolloin paremmat suojavarusteet auttaisivat arjessa. Metsureille olisi hyvä olla tarjolla kuntoutusmahdollisuuksia, jotta työkyky saataisiin säilymään mahdollisimman hyvänä eri ikävaiheissa.

Yrittäjät toivoivat puolueetonta neuvontaa työn tekemisen ehtoihin: esimerkiksi työnantajamaksut, verotus, kulukorvaukset ja mahdollinen työkyvyttömyys.

Puuhuoltoketjun naisilla elintavat olivat kunnossa ja he huolehtivat terveydestään. Silti he olivat aineiston kuormittunein vastaajaryhmä. Työtehtävät ja vastuut tulisikin jakaa tasaisemmin, ettei kukaan hautaudu työtaakan alle.

Työyhteisössä kannattaa vaihtaa työkuulumisia ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus saada tukea ja palautetta omasta työstään. Virallisten ja epävirallisten työtä helpottavien verkostojen tulee olla kaikille avoimia.

Omia voimavaroja voi lisätä elintapojen avulla. Liikunta­harrastus, säännöllinen ja terveellinen ruokailu, työhuipuista palautuminen ja sen tehostaminen sekä lataava uni luovat edellytyksiä työkyvyn säilymiselle ja jaksamiselle. Alkoholin vaikutukset työ­hyvinvointiin ovat kokonaisuudessaan negatiivisia.

Arjen puurtajille tulisi viestiä arvokkaasta yhteiskunnallisesta työpanoksesta, jota he tekevät. Voisiko pitkän työuran alalla päättävä ohjeistaa aloittelevalle, millaisin eväin alalla viihtyy? Puuhuolto­ketjun työhyvinvointia parantavia keinoja voi kehitellä edellä mainituista paremmiksi, jotta työ alalla olisi vähemmän kuormittavaa ja arki sujuvaa.

Kansallisessa metsästrategiassa on asetettu tavoitteeksi alalla työskentelevien monipuolinen, muuttuvia tarpeita vastaava osaaminen sekä työhyvinvoinnin paraneminen.

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa -hankeraportti löytyy osoitteesta www.jukuri.luke.fi

Marja Kallioniemi

Janne Kaseva

Aarre Peltola

Arja Anttila

Esa Katajamäki

Luonnonvarakeskus

Arjen puurtajille tulisi viestiä arvokkaasta yhteis- kunnallisesta työpanoksesta, jota he tekevät.

Lue lisää

Tällaisia vaaratilanteita raivaussaha aiheuttaa metsureille – alan työturvallisuus on kuitenkin kohentunut huomattavasti aikaisemmasta

Etätyö muokkaa koko yhteiskuntaa

Hevosopisto sai pikavauhdilla erillisen henkilöstön kehitysjohtajan selvittämään sekavaa tilannetta – omistajat koolle ensi viikolla

Hevosopistolla henkilöstön kahtiajako – HU väittää: Koulutusyhtiötä johdetaan pelolla, Opiston johto: enemmistö ei koe ongelmia