Monimuotoisuus turvataan kannustamalla

Keskustelu metsien monimuotoisuuden turvaamisesta käy kovilla kierroksilla. Nyt on aika etsiä ratkaisuja, jotka ovat sekä luonnon että metsänomistajan näkökulmasta sopivia. Luonnon monimuotoisuus on hyvinvointimme perusta ja sen turvaamiseen tarvitaan yhteistyötä.

Tällä hetkellä useilla metsänomistajilla on huoli metsiensä käytön tulevaisuudesta. Etenkin EU:ssa on käsittelyssä luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi metsiä ja metsien käyttöä koskevia säädöksiä. Ehdotukset koskevat niin muutoksia talousmetsien käsittelyssä kuin suojelualueiden lisäämistä. On tärkeää, että metsänomistajille kehitetään riittäviä kannustimia ja mahdollisuuksia tavoitteiden toteuttamiseen.

Suuri osa metsänomistajista haluaa jättää metsissään elintilaa metsälajistolle monin eri keinoin. He ohjaavat kohteita Metso-ohjelmaan, jättävät alueita hakkuiden ulkopuolelle ilman korvausta, vievät metsiin linnunpönttöjä ja jätättävät hakkuissa säästöpuita sekä suojakaistoja. On tärkeää, että metsänomistajat kokevat, että heidän tekemällään luontotyöllä on vaikutusta.

Metsäammattilaisten tulee tarjota nykyistä monipuolisemmin tietoa toimien vaikuttavuudesta sekä eri keinoista luontoarvojen lisäämiseksi. Suojelu- ja luonnonhoitotoimien toteuttamisessa tarvitaan lisää osaavaa henkilöstöä niin virkatyöhön kuin yksityiselle sektorillekin. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten ammattilaiset tuntevat metsien rakenteet ja monimuotoisuuden turvaamisen keinot, ja heidän mahdollisuuksiaan näiden toimien edistämiseen vahvistetaan jatkuvasti.

On myös hyvä muistaa, että monimuotoisuuden turvaamisen kulut etenkin talous­metsien luonnonhoidosta jäävät pääsääntöisesti metsän­omistajan maksettavaksi. Kuitenkin monimuotoisuuden turvaaminen hyödyttää luontoa ja koko yhteiskuntaa.

On välttämätöntä tarkastella metsien käyttöä kokonaisuutena: kaikkia metsiä ei tarvitse suojella, mutta sekä suojelu­alueita että luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä talousmetsissä täytyy lisätä nykyisestä. Kun metsänomistaja lisää talousmetsissään luonto­arvoja, tulee metsissä silti voida tehdä hakkuita myös tulevaisuudessa. Jos metsänomistaja lisää vapaaehtoisesti esimerkiksi lahopuun määrää, hyvän luontoteon ei tule johtaa velvoitteeseen suojella metsä.

Paljon lisää suojelualueita esitetään esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategiassa, jonka mukaan EU:n maa- ja vesialueista tulee suojella 30 prosenttia, josta kolmasosa tiukasti. Etelä-Suomessa metsät ovat pääosin yksityisten omistamia ja siksi julkista rahoitusta suojelun toteuttamiseksi on välttämätöntä lisätä tuntuvasti. Esimerkiksi Metso-ohjelman rahoitus on täysin riittämä­töntä. Samalla tulee tarkastella, millaisia monimuotoisuudeltaan arvokkaita kohteita valtionmailta löytyy.

Suojelutavoitteilla ja suojelun toteutuksella on vaikutusta puun tuotantoon ja metsä­teollisuuden puunhankintaan. Metsätalouden kannattavuudelle on tärkeää, että metsänomistaja saa oikeudenmukaisen hinnan puukaupoista sellaisesta metsästä, jossa on huomioitu luontoarvojen säilyminen.

Koska monimuotoisuutta turvaavia toimenpiteitä on tehtävä paljon, tarvitaan rinnalle myös yksityistä rahaa. Yksi mahdollisuus luontoarvojen turvaamiseen tarjoutuu maaliskuussa MTK:n julkistaessa luontoarvot.fi -palvelun. Sen avulla jokainen suomalainen – yritys ja kansalainen – voi panostaa luonnonsuojeluun ja vaikkapa maiseman säilymiseen lähiluonnossa. Luontoarvot.fi-­­ palvelun avulla käyttäjät voivat esimerkiksi kohdentaa monimuotoisuutta turvaavia toimia olemassa olevien suojelualueiden läheisyyteen.

Monimuotoisuuden turvaamisen tarve on tunnistettu, mutta metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille tarvitaan edelleen lisää tietoa eri vaihtoehdoista.

Luonnon tila saadaan kohenemaan lisäämällä ja tehostamalla suojelua sekä edistämällä metsätalouden ekologista kestävyyttä. Suojelu­pinta-alojen lisäämisen ja kohteiden kytkeytyneisyyden lisäksi on hyvä pohtia myös, voidaanko olemassa olevien ja uusien suojelualueiden laatua parantaa aktiivisilla toimilla. Suurin osa Suomen metsistä on puuntuotannossa. Talousmetsien luonnonhoidolla on saatu aikaan muutosta metsien käsittelyyn ja tätä työtä tulee jatkaa.

Nyt on aika etsiä keinot luonnon tilan parantamiseksi. Yksityismetsissä kannattaa panostaa vapaaehtoisiin keinoihin metsänomistajien sitouttamiseksi suojelun lisäämiseen. Tämän vuoden useissa eri strategia- ja lainsäädäntöprosesseissa on tärkeää löytää monimuotoisuustyöhön sopivat kannusteet, ja valtion rahoituksen tuntuva korottaminen on välttämätöntä.

Julkista rahoitusta suojelun toteuttamiseksi on välttämätöntä lisätä tuntuvasti .