”Karhukopla” on hauska ajatus, mutta ei muuttaisi mitään – tärkeintä on saada karhukanta laskuun
Luonnonvarakeskus arvioi karhukannan olevan tänä vuonna 2 062–2 745 yksilöä.
Karhulle valmistellaan uutta kannanhoitosuunnitelmaa. Kuva: Hannu Huttu26.5.202504:30
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevan lakiehdotuksen. Uuden lain pitäisi parantaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen edellytyksiä. Laista puuttuu kuitenkin edelleen selkeät perusteet sille, miten suurpetojen eri lajien suotuisan suojelutason viitearvo määritellään ja miten se jaetaan eri kannanhoitoalueille. Suden osalta kestää ainakin syksyyn, että EU-tason päätös suden suojelustatuksen muuttamisesta saadaan myös kotimaiseen lainsäädäntöön.
Keskiviikkona päättyi myös lausuntoaika uudesta karhukannan hoitosuunnitelman luonnoksesta. Hoitosuunnitelman tavoitteina on säilyttää karhukanta suotuisalla suojelutasolla ja ottaa samalla karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset ja vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on myös ylläpitää karhukannan ihmisarkuutta. Suomen karhukannan suotuisan suojelutason viitearvoksi katsotaan hoitosuunnitelmassa 1 400 yksilöä.
Karhukanta on tunnetusti kasvanut viime vuosina vauhdilla. Luonnonvarakeskus arvioi kannan olevan tänä vuonna 2 062–2 745 yksilöä. Karhun kannanhoidollinen metsästys on oikeuden päätöksen takia jäissä jo toista vuotta. Kannan kasvu näkyy suoraan vahingoissa. Muun muassa paalivahingot ovat maatiloilla arkipäivää. Suoranaisia vaaratilanteitakin on ollut. Nurmeksessa karhu kävi kahden ihmiseen päälle huhtikuun lopulla.
On ilmiselvää, että karhuja on liikaa
On ilmiselvää, että karhuja on liikaa, eikä lajin säilyminen ole millään tavalla vaarassa. Siksi on erikoista, että kannanhoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään metsästyksen rajoittamista. Se olisi säännöllinen toimenpide vain Pohjois-Karjalan alueella. Metsästäjäliiton mukaan kannanhoidollisen karhunmetsästyksen tulisi ulottua ainakin keskiselle kannanhoitoalueelle, joka sisältää Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat sekä osia Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista.
Huomionarvoista on, että omissa lausunnoissaan karhualueiden kunnat, metsä-alan ammattilaisten järjestö Meto ja poliisihallitus painottavat karhujen muodostamaa uhkaa ihmisten turvallisuudelle. Luonnonsuojelujärjestöt hyväksyvät rajatun metsästyksen, mutta haluavat edelleen kasvattaa kantaa. Suomen Luonnonsuojeluliiton esitys valtakunnallisesta ”karhukoplasta”, joka poistaisi ongelmayksilöitä, on kiinnostava, mutta ei muuttaisi käytännössä mitään. Olennaista on pienentää kantaa tasolle, joka varmistaa ihmisten turvallisuuden ja elinkeinonharjoittamisen mahdollisuudet.
Kunnat, metsä-alan ammattilaisten Meto ja poliisihallitus painottavat karhujen muodostamaa uhkaa ihmisten turvallisuudelle
Suomi on aikoinaan raportoinut EU:lle karhukannan suotuisan suojelutason toteutuneen 800 yksilöllä. Nyt ollaan yli kaksinkertaisissa lukemissa. Kannanhoidolliselle metsästykselle on saatava vedenpitävät oikeudelliset perusteet, jotta säännöllinen metsästys voi alkaa, ja kantaa saadaan painettua edes lähelle tavoiteltua 1 400 yksilöä.
Maa- ja metsätalousministeriön perjantaina antamassa asetusluonnoksessa sallittaisiin 265 karhuyksilön kaataminen metsästysvuonna 2025–2026. Se olisi hyvä alku. Karhu on hieno eläin joka kuuluu itsestään selvästi suomalaiseen luontoon. Liika on kuitenkin liikaa. Kuolemaan johtavia karhun hyökkäyksiä ei kannata jäädä odottelemaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
