MTK kummeksuu: ”Miksi karhun kannanhoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään metsästyksen rajoittamista?”

Karhukanta on vahvistunut melko tasaisesti vuodesta 2004 alkaen. Kuva: Hannu Huttu

Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä metsästyslain muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys.

Sekä MTK että Metsästäjäliitto ovat antaneet tänään lausuntonsa maa- ja metsätalousministeriön luonnoksesta Suomen karhukannan hoitosuunnitelmaksi.

MTK ihmettelee lausunnossaan, miksi karhun kannanhoitosuunnitelman luonnoksessa esitetään metsästyksen rajoittamista, vaikka lainsäädäntöä ollaan uudistamassa juuri päinvastaiseen suuntaan.

Metsästäjäliitto puolestaan toteaa, että luonnos karhukannan hoitosuunnitelmaksi mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen parhaimmillaankin vain tiheimmillä karhualueilla.

Metsästäjäliiton mukaan karhukannan hoitosuunnitelman luonnoksessa ehdotetaan kannanhoidollista metsästystä säännöllisenä toimenpiteenä vain Pohjois-Karjalan alueelle, joka kattaa vain noin kymmenen prosenttia Suomen pinta-alasta.

MTK sanoo pitävänsä tätä täysin riittämättömänä ja vaatii metsästyksen mahdollistamista huomattavasti laajemmalla alueelle karhun ihmisarkuuden vahvistamiseksi ja vahinkojen vähentämiseksi.

Myös Metsästäjäliiton mukaan kannanhoidollisen karhunmetsästyksen tulisi ulottua ainakin keskiselle kannanhoitoalueelle, joka sisältää Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnat sekä osia Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnista.

Kannanhoitosuunnitelmaluonnoksessa esitetään karhun suotuisan suojelun tason viitearvoksi 1 400 yksilöä. Metsästäjäliitto ja MTK pitävät lukua suurena.

Metsästäjäliitto muistuttaakin, että Suomi on jo aikanaan raportoinut EU:lle suotuisan suojelun tason toteutuneeksi karhukannan ollessa 800 yksilöä.

Molemmat järjestöt toteavat, että karhukanta Suomessa on vahva ja elinvoimainen, eikä suunnitelmallinen metsästys ole sitä vaarantanut.

MTK torjuu tiedotteessaan myös jyrkästi esityksen, jossa karhujen ravinnonsaantia tuettaisiin nostamalla hirvikannan tavoitetasoa erityisesti alueilla, joilla on jo ennestään tiheä suurpetokanta. Tämä lisäisi MTK:n mukaan riskiä metsä- ja liikennevahingoista.