Maatalous tarvitsee vahvan ministerin

Hallituksen 300 miljoonan euron tukipaketti kustannuskriisissä kärvistelevälle maataloudelle on äärimmäisen tärkeä päätös. Vaara ei silti ole vielä ohi. Rahat olisi saatava viljelijöiden tileille mahdollisimman nopeasti. Muuten niistä ei ole apua.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) nosti maatalouden kriisin perustellusti hallituksen huoltovarmuuspaketin kärkeen yhdessä puolustusmenojen kanssa.

Myös maatalouden tukisumma näyttää asettuvan tässä vaiheessa puolustusmenojen odotetun lisäyksen kanssa samalle tasolle, 300 miljoonan euroon. Kallistuneiden polttonesteiden ja muun energian tukemiseen on tulossa vielä lisää rahaa.

Tiukan talouspolitiikan vartijaksi ilmoittautuneelle Saarikolle tilanne on hankala. Venäjän hyökkäys aiheuttaa inhimillisiä menetyksiä Ukrainassa, mutta myös taloudellisia ongelmia kaikkialla lännessä, myös meillä.

Hinta on maksettava. Olennaiseen joudutaan nyt ottamaan lisää velkaa, vaikka korot ovat nousussa. Monesta muusta on tulevina vuosina luovuttava. Ensi kuun talousarvioneuvotteluissa joudutaan jakamaan myös niukkuutta.

Maa- ja metsätalouden asemaa on kuitenkin pystyttävä taloudellisessa ahdingossakin turvaamaan. Kysymys on huoltovarmuudesta, ruuan riittävyydestä, energian saatavuudesta ja vientitulojen turvaamisesta tilanteessa, joka säilyy vaikeana jopa vuosia.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) teki ison työn viikolla julkaistun tukipaketin eteen. Julkistuksen jälkeen Leppä kertoi jättävänsä eduskunnan kuluvan kauden päätyttyä. Neljän vaalikauden urakka on ollut pitkä ja raskas. Samoin vuodesta 2017 jatkunut ministerikausi on ollut kriisejä täynnä.

Leppä kertoi myös olevansa valmis jättämään ministerintehtävänsä, jos keskustan johto niin toivoo. Ajatuksena on puolueelle perinteiseen tapaan antaa ennen vaaleja näkyvyyttä henkilöille, jotka asettuvat ehdokkaaksi myös seuraavissa valeissa.

Näin myös todennäköisesti käy.

Maatalouden kannalta on olennaista, että maatalousministerin ote säilyy vahvana kaiken aikaa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi tukipaketin riittävän siihen, että tilojen kannattavuus säilyy "veitsen terällä" (MT 18.3.).

Lisätoimia kuitenkin tarvitaan. Marttila oli huolissaan tuen kohdentumisesta. Ne pitäisi suunnata tiloille, joilla on nyt isoja kuluja. Toimilla on kiire. Aikaa ei ole hukattavaksi.

Tästä on sekä Lepän, Saarikon että koko muun hallituksen kannettava nyt vastuunsa.

Lepän seuraaja valitaan todennäköisesti keskustan eduskuntaryhmästä. Vahvimmin tehtävään on tarjolla puolueen varapuheenjohtaja Petri Honkonen Saarijärveltä. Maanviljelijä hän ei ole, mutta yli sadan hehtaarin metsäomaisuus ja vahva maaseututausta ovat Honkosen valtteja.

Vahva ehdokas tehtävään on myös toisen polven kansanedustaja Eeva Kalli Satakunnasta. Hän kotoisin maatilalta, mutta on itse työskennellyt edunvalvonta- ja EU-tehtävissä muun muassa energiateollisuudessa.

Muita sopivia henkilöitä ovat muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs Ylivieskasta, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari Kivijärveltä sekä ministerikokemusta omaava Hanna Kosonen Savonlinnasta. Myös maatalouskysymyksiin erikoistunut europarlamentaarikko Elsi Katainen saattaa nousta valintakeskustelussa esille, vaikka ei eduskuntaryhmään lukeudukaan.

Todennäköisin ajankohta ministerivaihdokselle on vasta kesän kynnyksellä. Aivan varmaa on, että maatilojen ongelmat eivät ole silloinkaan ohi. Erityisesti kaupan sitouttamista ruokaketjun reiluun tulonjakoon on herkeämättä vahdittava.

Se on tulevien ministerien vaikein, mutta myös tärkein työ.

Kaupan roolia tulonjaossa on vahdittava herkeämättä.