Sähkö ei tule seinästä, eikä maito purkista
Kalajoen Farmari osoitti maatalousmessujen merkityksen. Haasteena on kuitenkin saada liikkeelle heidät, joiden ymmärrys ruokaketjun toimivuudesta on heikoin.
Sää suosi Kalajoen Farmari-messuja. Kuva: Lari Lievonen2.7.202618:31
Messutapahtumat ovat hieman kuin tilattavat paperilehdet. Molempien kuolemalla on yhteiskunnan digitalisoituessa spekuloitu, mutta niin ne vain yhä porskuttavat. Messuista vahvimmilla ovat eri alojen erikoismessut ja harrastustapahtumat. Yleismessut alkavat olla ahtaalla.
Farmari-messut keräsivät kolmen päivän aikana kunnioitettavat 52 000 kävijää Kalajoelle. Pro Agrian tapahtumayhtiön järjestämä tapahtuma pääsi lähelle 60 000 kävijän tavoitettaan. Vetovoimasta kertoo myös se, että kaikki näyttelypaikat lentokenttäalueella myytiin loppuun.
Jälkianalyysi kenties osoittaa, olivatko lähialueiden musiikkitapahtumat ja Suviseurat messujen kannalta uhka vai mahdollisuus.
Siinä missä yleismessujen kulta-aika on ohi, erikoismessuille on tilausta. Ne ovat kaupankäynnin ja ajankohtaiskeskustelujen lisäksi verkostoitumis- ja vertaiskohtaamispaikkoja. Kiireisen työarjen keskellä on tärkeää tavata kollegoja naamatusten hyvien käytänteiden jakamisen merkeissä. Kännykkäaikakausi ei ole poistanut henkilökohtaisen kohtaamisen tarvetta, vaan pikemminkin lisännyt sitä.
On tärkeää kohdata kollegoja naamatusten.
Messuilla on paikkansa yhteiskunnallisen keskustelun areenoina. Farmarin ohjelmassa oli kymmeniä paneeleja, joihin osallistui yli 150 keskustelijaa. Keskustelua käytiin muun muassa kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta, huoltovarmuudesta ja median tavasta uutisoida maataloudesta. Keskusteluihin osallistuneilta poliitikoilta herui vaalivuoden lähestyessä ymmärrystä suomalaisille tuottajille, jotka kokevat olevansa sanelun uhreja hintaneuvotteluissa elintarviketeollisuuden ja kaupan kanssa. Tyytymättömyyttä on sekä maidon- ja lihantuottajien että viljelijöiden keskuudessa (MT 26.6.).
Päättäjien puheiden painoarvo mitataan ensi kevään vaaleissa ja niiden jälkeisessä hallitustyössä. Jo sitä ennen on huolehdittava tuoreen elintarvikemarkkinalain velvoitteiden toteutumisesta. Laki itsessään ei takaa tuottajille kohtuullista korvausta työstä, vaan keskeistä on lain moraalisen velvoittavuuden noudattaminen ja valvonta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) muistutti nykyisen hallituksen vahvistaneen elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston resursseja. Niitä on varjeltava tulevalla hallituskaudella julkisen talouden sopeutuksista huolimatta. Vastuussa kotimaisen tuotannon tulevaisuudesta ovat myös tuottajat itse etujärjestöineen sekä valintoja tekevät kuluttajat.
Laki itsessään ei takaa kohtuullista korvausta.
Maatalousmessut tarjoavat alalle mahdollisuuden nostaa kotimaisen ruuantuotannon merkitystä suomalaisten tietoisuuteen aikana, jolloin se ei ole kaikille itsestään selvää. Yhä useammalla suomalaisella ei ole jokapäiväistä sidettä maaseutuun, jolloin käsitys ruuan alkuperästä saattaa hämärtyä. Yhtä vähän kuin sähkö tulee seinästä tai raha automaatista, maito ei liru lasiin suoraan purkista tai jauheliha pannulle paketista.
Yksittäiset messut eivät riitä nostamaan tietoisuutta riittävälle tasolle, vaan merkittävässä roolissa ovat perheiden lisäksi varhaiskasvatus ja koulut. Ruuantuotantoketjun tunteminen alkutuotannosta teollisuuden kautta kauppoihin ja perheiden ruokapöytiin on osa yleissivistystä.
Vaikka Farmari-messut sai kansaa liikkeelle, yksi haaste maatalousmessujen kaltaisilla erikoistapahtumilla on. Miten saada paikan päälle alan ammattilaisten lisäksi heidät, joilla tiedontarve olisi suurin?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
