Arjen toimivuus ratkaisee asumistyytyväisyyden
Kaupungistuminen on megatrendi, mutta maaseudun elinvoimaa voidaan silti tukea monin tavoin.
Teiden kunto on keskeinen asumisviihtyisyyteen vaikuttava tekijä. Kuvassa soraistetaan tietä Jämsässä kesällä 2025. Kuva: Petteri Kivimäki26.6.202606:00
Lue artikkelin tiivistelmä- Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agri Oy:n kyselyssä reilu tuhat vastaajaa, useimmat tyytyväisiä elämäänsä
- Neljä prosenttia maaseudun asukkaista vaihtaisi kaupunkiin, joka kymmenes haaveilee omakotialueesta kaupungin lähellä
- Hallitus leikkaa tierahoja ja valmisteli Itä-Suomen erityistalousaluekokeilua
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Maaseudulla asuvat suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä. Tämä kävi ilmi Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agri Oy:llä teettämästä kyselystä, johon vastasi reilut tuhat henkilöä (16.6.).
Maaseudulla asuvista vain neljä prosenttia asuisi mieluummin suuressa kaupungissa. Noin joka kymmenes maaseudulla asuvista haaveilee omakotialueella asumisesta suuren kaupungin vieressä.
Kaikista suomalaisista omakotialueella suuren kaupungin lähellä asuu tai sinne haikailee kuitenkin joka neljäs. Pikkukaupungissa haluaisi asua joka viides ja maaseututaajamassa lähes joka viides suomalainen. Kaupunkimaisissa kunnissa koetaan vetoa suunnilleen saman verran isoihin kaupunkeihin kuin maaseudulle.
Tutkimuksen mukaan suomalaiset vaikuttavat olevan keskimäärin tyytyväisiä asuinpaikkaansa. Asumiselta halutaan väljyyttä, mikä ilmenee haluna omakotielämään.
Asumiselta halutaan väljyyttä.
Väestön keskittyminen kaupunkeihin ja niiden liepeille on megatrendi, johon on sopeuduttava. Tutkimus antaa kuitenkin lohdullisen kuvan siitä, että maaseudulle kiinnittyneet eivät haikaile muualle. Tämä ei ole itsestään selvää. Julkisen talouden heikko tilanne merkitsee miljardien eurojen sopeuttamista, mikä lisää painetta karsia palveluverkkoa. Julkisuudessa on kuultu huolestuttavia viestejä myös tienpidon rahoituksesta. Säästökeinona on väläytelty jopa asvaltin korvaamista soralla. Kevään kehysriihessä hallitus linjasi ensi vuodelle kymmenien miljoonien eurojen leikkaukset tierahoihin.
Maaseutu ei ole monoliitti, mutta sen elinvoimaisuutta voidaan tukea eri tavoin. Sopeutustoimet on suunniteltava niin, etteivät niiden vaikutukset ensisijaisesti kohdennu vaikeimmassa tilanteessa oleville alueille. Petteri Orpon (kok.) hallitus käynnisti valmistelun erityistalousaluekokeiluksi Itä-Suomeen. Varsinainen toimeenpano jäänee seuraavalle hallitukselle. Erityistalousalueiden kriteerien määrittelyyn ja kuntien valintaan liittyy haasteita, mutta hanke on kokeilemisen arvoinen.
Kaikkein tärkeintä on saada Suomen talouskasvu vauhtiin ja sen myötä työllisyys nousuun. Se on sekä kaupunki- että maaseutuasujien etu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
