Metsien suojelussakin vapaaehtoisuus on aina pakkoa parempi ratkaisu

Suomi on metsien suojelussa eurooppalainen suurvalta. Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu noin 13 prosenttia.  Kuva: Kari Salonen

Päättymässä olevalla toimikaudella nykyinen Euroopan komissio on ollut erityisen innokkaasti suojelemassa eurooppalaisia metsiä. Suurelle osalle jäsenmaista tämä ei ole suuri ongelma, koska niissä on vain vähän metsiä eikä metsien taloudellista ja sosiaalista ulottuvuutta ymmärretä.

Metsäisten jäsenmaiden tilanne on toinen. Tämä näkyy muun muassa neljän metsäisen maan ministerin yhteisessä Yliö-kirjoituksessa (MT 3.5.). Ministereiden mielestä jäsenmaiden erilaiset olosuhteet on otettava huomioon.

Myös suomalaiset metsänomistajat ovat vastustaneet EU:sta tulevia metsien suojelu- ja ennallistamispyrkimyksiä. Yksi syy EU:sta tulevan suojeluvyörytyksen vastustamiseen voi olla se, että maanomistajat muistavat vielä 1990-luvulla toteutetun Natura 2000 -ohjelman. Silloin lähes kymmenen prosenttia Suomen pinta-alasta suojeltiin.

Tapa, millä Natura toteutettiin, oli jälkikäteen myös silloisen ympäristöministerin Pekka Haaviston (vihr.) mielestä epäonnistunut. Hän totesi MT:n presidenttitentissä, että vaikka suojelu on tärkeää, myös vuorovaikutus on erittäin tärkeää. Sitä ei Naturan yhteydessä aina Haaviston mielestä tapahtunut. (MT 6.2.)

Huonot kokemukset ylhäältä päin sanellusta suojelusta eivät ole kuitenkaan vieneet metsänomistajilta halua suojella metsiä. Suurin osa metsänomistajista suhtautuu myönteisesti vapaaehtoiseen metsien suojeluun. Maaseudun Tulevaisuuden Metsätutka-kyselyyn vastanneista 55 prosenttia voisi harkita vapaaehtoisia suojelutoimia korvausta vastaan tai on jo suojellut osan metsistään.

Myös ympäristöministeriössä on huomattu, että vapaaehtoinen metsien suojelu kiinnostaa metsänomistajia. Esimerkiksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (Metso) suojeltiin viime vuonna lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. (YM 8.2.)

Metso-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta oli viime vuoden loppuun mennessä saavutettu jo 97 prosenttia. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) mielestä Metso-ohjelman tähän mennessä saavutetut tavoitteet ovat hieno osoitus metsänomistajien halusta parantaa luonnon monimuotoisuutta. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) muistutti, että vapaaehtoinen suojelu on keskeistä Suomen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi sekä se on laajasti hyväksyttyä.

Tänä vuonna Metso-ohjelman tavoitteena on suojella pysyvästi noin 3 000 hehtaaria. Siihen on varattu rahoitusta noin 20 miljoonaa euroa. Tavoitteen saavuttaminen saattaa olla vaikeaa, vaikka pysyvään metsien suojeluun on tarjolla enemmän kohteita kuin ohjelmaan mahtuu.

Suojelupäätösten tekemistä hidastaa organisaatiomuutos, jossa Metsäkeskuksen suojeluhakemuksia käsitelleet 30 henkilöä irtisanottiin. Hakemusten käsittely on ulkoistettu muille metsäalan toimijoille, kuten metsänhoitoyhdistyksille ja alan yrityksille.

Metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen ennakoi, että organisaatiomuutos saattaa nyt vähentää ympäristötukipäätösten tekemistä. Siitä ei pidä hänen mukaansa tehdä johtopäätöstä, ettei suojelu kiinnosta. Raatikainenkin muistuttaa, että metsänomistajien kiinnostus suojeluun on erittäin suurta.

Suomi on hoitanut metsien suojelussa vähintäänkin oman osansa. Suomen metsäpinta-alasta on suojeltu noin 13 prosenttia. Euroopan unionin selvityksen mukaan Euroopassa on tiukimman suojelukategorian metsiä noin 3,6 miljoonaa hehtaaria ja niistä noin puolet on Suomessa. Tätä ei julkisuudessa käytävästä keskustelusta huomaa.