Nyt kannattaa hoitaa metsät kovaan kasvukuntoon

Inflaatio on nakertanut kantohintojen nousun. Kuva: Timo Filpus

Metsäteollisuus on koko historiansa ajan ollut suhdanneherkkä ala, jossa nousu- ja lasku­suhdanteet ovat olleet nopeita ja jyrkkiä. Tämä on näkynyt myös parin viime vuoden aikana. Vienti ja vientihinnat ovat nousseet jyrkästi. Metsäteollisuus on tehnyt kovaa tulosta. Se on näkynyt myös puun kysynnän kasvuna ja kantohintojen nousuna.

Lisää vauhtia kotimaisen puun kysynnälle on antanut Venäjän tuonnin loppuminen. Vuonna 2021 Venäjältä tuotiin puuta Suomeen noin yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Se oli noin kymmenen prosenttia metsäteollisuuden puun kokonaiskulutuksesta. Energiapuuta tuotiin Venäjältä noin kaksi miljoonaa kuutiota.

Suuri osa Venäjältä tuodusta puusta on korvattu lisäämällä kotimaisia hakkuita. Sen seurauksena muun muassa Ilmasto­paneeli on esittänyt kotimaisten hakkuiden hillitsemiseksi puun tuontia Itämeren ympärillä olevista maista. Näin on tehty, mutta tuontipuun hinta on todella kova, koska kysyntää on muuallakin.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan sahatavaran vienti vähenee ja vientihinta putoaa tänä vuonna noin neljänneksen. Myös vanerin, kartongin ja sellun kysynnän arvioidaan heikkenevän. Poikkeuksellista tilanteessa on, ettei puun kysynnän eikä kantohintojen odoteta laskevan. Kysynnän hiipuminen näkyy toki tukkien hakkuumäärissä, mutta eivät hinnoissa (MT 7.6.).

Vuoden aikana on uutisoitu puun kanto­hintojen poikkeuksellisesta noususta. Luken mukaan puusta maksetaan nyt korkeimpia nimellishintoja kuin koskaan. Reaalihinnoissa vertailu ei näytä yhtä hyvältä, koska inflaatio on nakertanut kantohintojen nousun. Esimerkiksi koivutukin ja kuusikuitupuun reaaliset kantohinnat jäävät pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle. Mäntytukin- ja kuitupuun kantohinnat ovat lähellä 45 vuoden jakson keskiarvoa. Kuusitukin hinta on keski­hintaa korkeammalla.

Hintojen kehitys riippuu vertailujaksosta. Viimeisen 70 vuoden aikana kuitupuusta on maksettu keskimäärin noin 30 euroa kuutio nykyrahassa mitattuna. Tällä vuosi­tuhannelle vastaavat hinnat ovat olleet noin 20 euron paikkeilla. Nyt vertailu­kelpoiset hinnat ovat pitkän aikavälin keskiarvossa.

Puun kantohintojen tavanomaisesta suuremmat nousut ja laskut ajoittuvat erilaisten kriisien yhteyteen. Vanhempi polvi muistaa 1950-luvulla Korean sodasta seuranneet ennätykselliset kuitupuun kantohinnat. Reaalihinnat olivat silloin yli kaksinkertaiset nykyisiin hintoihin verrattuna. 1970-luvun öljykriisi nosti havutukin reaalihinnan yli 130 euroon kuutiolta. Vuoden 2007 hintapiikki ajoittui maailmanlaajuisen finanssikriisin alle.

Alaspäinkin hinnat tulevat nopeasti. 1990-luvun laman aikaan esimerkiksi kuusitukin reaalinen kantohinta oli alimmillaan noin 42 euroa kuutio.

Metsänomistajalle hintapiikki on hyvä asia, jos metsässä on juuri sillä hetkellä myytävää. Sekä metsänomistajien että metsäteollisuuden kannalta parempi tilanne olisi, jos hintojen heilahdukset olisivat pienempiä.

Metsässä kvartaali on kolmen kuukauden sijaan vähintään 20 vuotta. Hoitotöissä puun hinnalla on toki merkitystä, mutta metsän hyvän kasvun turvaamiseksi on tärkeintä, että esimerkiksi harvennus­hakkuut tehdään oikeaan aikaan.

Suomessa on paljon metsänhoitotöitä rästissä. Metsänomistajien kannattaa nyt hyödyntää kuitu- ja energiapuun kova kysyntä ja laittaa metsät kovaan kasvu­kuntoon. Se on myös Suomen ilmasto­tavoitteiden saavuttamiseksi erittäin olennaista ja tärkeää.

Mitä paremmin metsämme kasvavat, sitä parempi se on kaikkien kannalta.