Suomen varauduttava uudenlaisiin uhkiin

Venäjän presidentti Vladimir Putin marssitti joukkonsa eilen tiistaina Ukrainaan. Sitä ennen Venäjä tunnusti Itä-Ukrainassa sijaitsevien, Venäjän tukemien separatistien hallussa olevien Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyden. Putinin mukaan venäläisjoukot lähetetään nyt alueelle "turvaamaan rauhaa".

Putinin määräys romutti pari kuukautta kiihkeänä käyneen diplomaattisen prosessin, jonka aikana pyrittiin löytämään kiistaan ratkaisu. Yhdysvaltojen, EU:n ja Naton on ollut mahdotonta suostua Venäjän vaatimuksiin.

Putinin maanantaista päätöstä edelsi ankara propaganda. Prosessin aikana tuli jälleen todistetuksi, että sodan alkaessa totuus on ensimmäinen uhri. Mahdollista hyökkäystä oli ennakoitu pitkään, ja Venäjää varoitettu aloittamasta sotaa. Varoitukset vakavista seurauksista ja poikkeuksellisen voimakkaista pakotteista kaikuivat kuuroille korville.

Länsimaat tuomitsivat Venäjän toimet jyrkästi. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mielestä Putinin siirto ei ollut yllättävä, mutta se on vakava. Aaltolan mukaan alueiden kohtalo sinetöitiin jo vuonna 2014, ja sota on ollut käynnissä jo vuodesta 2014 lähtien. (Yle 21.2.)

Venäjä on jo valmiina seuraavaan vaiheeseen. Venäläisen uutistoimiston Ria Novostin mukaan Venäjän duuma aikoo tunnustaa Donetskin ja Luhanskin alueet kokonaisuudessaan itsenäisiksi. Uuden kiistan siemen on kylvetty, koska Donetski ja Luhanski määrittelevät pinta-alansa suuremmaksi kuin ne nyt ovat. Tämä antaa Venäjälle uuden tekosyyn vallata halutessaan Ukrainalta lisää alueita. (Yle 22.2.)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti eilen, että Suomi tuomitsee Venäjän toimet yksipuolisena sekä Ukrainan alueen koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavina. Niinistö painotti, että Suomi ja EU tukevat vahvasti Ukrainaa ja ukrainalaisia ihmisiä. Hänen mielestään muuttuneesta tilanteesta huolimatta olisi tärkeää, että pidättäydyttäisiin sotilaallisista toimista ja pyrittäisiin edelleen ratkaisemaan tilanne keskustelemalla.

Suomeen ei Niinistön mukaan kohdistu sotilaallista uhkaa ja Itämeren alue tuntuu rauhalliselta. Keskustelu Nato-jäsenyydestä hänen mielestään vilkastuu entisestään, jos Venäjä antaa siihen aihetta. Hän kuitenkin totesi, että jos Venäjä laajentaa sotilaallista toimintaansa, sen seurauksena päädytään pitkäksi aikaan tilanteeseen, joka on kylmempi kuin kylmän sodan vuosina.

Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa, kaikkeen pitää varautua. Presidentti Niinistö on useaan otteeseen puhunut muun muassa valmiuslain uudistamistarpeesta. Hänen mielestään lain keskeinen uudistamistarve liittyy valmiuteen torjua erilaisia hybridiuhkia, joista yksi osa saattaisi olla provosoitu maahanmuutto. Sellainen nähtiin Valko-Venäjän ja Puolan rajalla.

Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Euroopan unioni asettavat Venäjälle pakotteita. On todennäköistä, että Venäjä asettaa vastapakotteita. Kokemukset ovat osoittaneet, ettei Venäjä pakotteista piittaa. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Reutersille eilen, että lännen asettamat pakotteet olivat ennalta arvattavia ja Venäjä on tottunut niihin.

Uudenvuodenpuheessaan Niinistö totesi, että toivoa on syytä pitää yllä, mutta pelkkään toiveajatteluun ei pidä sortua. Hän lainasi Yhdysvaltojen entistä ulkoministeriä Henry Kissingeriä. Kissingerin mukaan silloin, kun sodan välttäminen on ollut joidenkin valtioiden ylimpänä tavoitteena, on kansainvälinen järjestelmä ollut armottomimman jäsenensä armoilla.

Kansainvälinen yhteisö on vaikean tilanteen edessä, koska Venäjä rikkoo Ukrainassa käsittämättömällä toiminnallaan räikeällä tavalla kansainvälistä oikeutta.

Kokemukset ovat osoittaneet, ettei Venäjä pakotteista piittaa.