Hanhikiven työmaasta on vaarana tulla samanlainen sodan muistomerkki kuin tyhjillään oleva jääkiekkoareena Pasilassa

Koko Fennovoiman kahdeksan vuotta kestänyt rakennusurakka on ollut alusta lähtien yhtä vastoinkäymistä. Kuva: Kai Tirkkonen

Fennovoiman päätös sanoa irti venäläisen Raos Project kanssa tehty sopimus Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisesta oli odotettu. Se on varmasti myös ainoa oikea päätös, vaikka edessä saattaa olla pitkä ja riitaisa oikeusprosessi Venäjän ulkopoliittisella paineella terästettynä.

Koko Fennovoiman kahdeksan vuotta kestänyt rakennusurakka on ollut alusta lähtien yhtä vastoinkäymistä. Itse asiassa Venäjän hyökkäys Krimille jo vuonna 2014 nosti esiin hankkeen turvallisuuspoliittiset riskit Suomelle konkreettisella tavalla.

Epäluulot lisääntyivät vuosi vuodelta. Muun muassa reaktorin keskeisiä komponentteja oli tarkoitus valmistaa Venäjän tukemilla Itä-Ukrainan separatistien hallitsemilla alueilla.

Silti hanketta edistettiin kaikkien hälytyskellojen kilistessä. Fennovoiman päätösvalta pidettiin suomalaisissa käsissä, mutta yhtiön omistuksesta runsas kolmannes on venäläisen ydinvoimaan ja myös -aseisiin keskittyneen Rosatomin hallussa. Venäläiset ovat sijoittaneet samassa suhteessa rahaa hankkeeseen, joka jo tähän mennessä on tullut maksamaan arviolta 700 miljoonaa euroa.

Monet osakkaat pyrkivät hankkeesta irti aikataulun venyessä ja riskien lisääntyessä. Tämä on ollut sopimusteknisesti vaikeaa. Myöskään uusia osakkaita yhä epävarmemmaksi käyneeseen hankkeeseen ei ole ollut tarjolla.

Ratkaisevan niitin hankkeen kaatumiselle iski nykyisen hallituksen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) helmikuussa. Hän totesi tuolloin, ettei esitä ydinvoimalan rakennusluvan hyväksymistä.

Lintilän kanta oli ryhdikäs ja selvä. Venäjän säälimätön sodankäynti Ukrainassa ja siitä seuranneet EU-maiden sanktiot ovat viime kuukausina osoittaneet, ettei Venäjän valtioon tiiviisti liittyvän Rosatomin kanssa ole mahdollista suomalaista energiapolitiikkaa rakentaa.

Myös hankkeen jatkoon Rosatomin korvaavan laitetoimittajan kanssa Lintilä suhtautuu kriittisesti. Koko prosessi olisi aloitettava käytännössä alusta. Myös Fennovoiman osakkaiden tuleva välienselvittely on sen verran raskas, ettei nopeaa ratkaisua ole näköpiirissä.

Vaarana on nyt, että Fennovoiman työmaasta tulee Pyhäjoelle samanlainen Venäjän sotapolitiikasta muistuttava maamerkki kuin tyhjillään oleva jääkiekkoareena Pasilassa.