Sotu-uudistus jakaa puoluekentän kahtia

Isojen yhteiskunnallisten uudistusten tekeminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Uudistusten tarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys, mutta valmista ei ole kuitenkaan tullut.

Yli kymmenen vuotta valmistelu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus (sote) ja maakuntauudistus ovat edelleen kesken. Jos uudistusten halutaan tällä hallituskaudella etenevän, pitää eduskunnan hyväksyä hallituksen esitykset kesäkuun aikana.

Kahden edellisen hallituksen esitykset eivät edenneet koko eduskunnan päätettäviksi, vaan ne kaatuivat jo perustuslakivaliokunnassa. Näin voi käydä tälläkin kertaa.

Kävi sote-uudistuksessa miten tahansa, odottaa seuraavaa hallitusta jo uusi iso uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen lisäksi pitäisi uudistaa sosiaaliturva (sotu).

Jos on vaikeaa uudistaa palveluja, ei sosiaaliturvan uudistaminen ole poliittisesti ainakaan helpompaa. Kyse on muun muassa asumis- ja toimeentulo- ja työttömyystuista. Niihin käytettiin vuonna 2016 noin seitsemän miljardia euroa. (HS 27.4.)

Summa on suuri, mutta sote-menoihin verrattuna kuitenkin vain noin kymmenesosa. Sote-menot olivat sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vuonna 2015 66,3 miljardia euroa.

Kyse on kuitenkin isosta määrästä ihmisiä. Esimerkiksi asumistukea sai vuoden 2016 lopussa 860 000 ihmistä, toimeentulotukea 395 000 ja työttömyystukea 387 000 ihmistä. Lisäksi näihin tukiin kuuluu esimeriksi lapsilisät ja kotihoidontuki.

Uudistuksia tarvitaan monesta syystä. Ikääntymisen seurauksena työssäkäyvien määrä vähenee, digitalisaatio uhkaa nykyisiä työpaikkoja ja syntyvyys on alentunut.

Vaikka sote-uudistus on edelleen kesken, on sotu-uudistuksen valmistelu jo vauhdissa. Sipilän hallituksen käynnistämässä Toimi-hankkeessa on mukana kaikkien eduskuntapuolueiden lisäksi etujärjestöjä ja tutkimuslaitoksia. Osana tulevaa uudistusta on jo päätetty ensi vuoden alussa käyttöön otettavasta tulorekisteristä. Sen uskotaan yksinkertaistavan tukien myöntämistä.

Toimi-hanketta vetävä Liisa Heinämäki sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Toimin tarkoituksena on tuottaa joukko mahdollisia ja realistisia sosiaaliturvamalleja kustannus- ja vaikutusarvioineen. Puolueet voivat käyttää hankkeen tuloksia omissa valmistelutöissään.

HS vertaili SDP:n, kokoomuksen, vihreiden ja keskustan kaavailuja uudistuksen sisällöstä. Vertailussa etsittiin vastauksia sosiaaliturvan kolmeen keskeiseen arvovalintaan: Onko sosiaaliturva vastikkeellista vai vastikkeetonta? Pitääkö sosiaaliturvan olla syyperusteista ja onko sosiaaliturva yksilö- vai perhekohtainen?

Nelikko jakaantuu näkemyksissään kahtia. Kokoomuksen ja SDP:n mielipiteet ovat lähellä toisiaan samoin kuin keskustan ja vihreiden näkemykset.

Puolueiden näkemykset ovat osin yllättäviä. Hallituksen työttömien aktiivimallia ankarasti arvostellut SDP on sitä mieltä, että sosiaaliturvan pitää olla ainakin osin vastikkeellista. Keskusta kannattaa vastikkeetonta perustuloa, mutta oli hallituksessa päättämässä aktiivimallista.

SDP:n kanssa samoilla linjoilla on kokoomus. Puolueet ovat myös yhtä mieltä siitä, että sosiaaliturvan pitää olla syyperusteista eli riippuvaista tulosta. Tuloista riippumattomia tukia ovat muun muassa lapsilisä ja kotihoidontuki. Keskusta ja vihreät kannattavat perustuloa, joka ainakin osaksi maksetaan kaikille.

Seuraavien hallitusneuvotteluiden yhteydessä on sovittava, miten sosiaaliturvaa uudistetaan. Puolueiden erilaisten näkemysten lisäksi sopimista vaikeuttaa, jos sote- ja maakuntauudistuksia ei saada tällä vaalikaudella konkreettisesti liikkeelle.