Venäjän vaalitulos johtaa muutoksiin

Venäjän ylivoimainen valtapuolue Yhtenäinen Venäjä koki kovia maan sunnuntaina käydyissä parlamenttivaaleissa. Vaikka kiistely vaalituloksesta jatkuu, puolue säilyttänee duumassa niukan enemmistön ja siten myös muodollisen valta-asemansa.

Romahdus on kuitenkin melkoinen. Venäjän parlamentin 450-jäsenisessä alahuoneessa Yhtenäistä Venäjää on edustanut peräti 315 kansanedustajaa. Vaalien tulos pudottaa puolueen parlamenttiryhmän vahvistamattoman tuloksen perusteella 238:een edustajaan.

Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ovat nousemassa kommunistit runsaalla 90 edustajapaikalla. Seuraavina tulevat Oikeudenmukainen Venäjä -puolue sekä Suomessa hyvin tunnetun Vladimir Zhirinovskin liberaalidemokraatit.

Yhtenäinen Venäjä henkilöityy vahvasti Venäjän politiikan kahteen suurmieheen, pääministeri Vladimir Putiniin ja presidentti Dmitri Medvedeviin – tässä järjestyksessä. Puolueen linja on Putinin linja ja sen politiikka Putinin politiikkaa.

Henkilökulttia Vladimir Putinin ympärillä on läntisissä demokratioissa arvosteltu, mutta toisaalta Putinin mittavat ansiot nykyisen Venäjän rakentamisessa tunnustetaan yleisesti.

Putin sai valtansa Venäjän federaation ensimmäisen presidentin Boris Jeltsinin perillisenä. Putin hallitsi presidenttinä kaksi kautta – vuodet 2000–2008 – jotka tekivät hänestä Venäjän kiistattoman johtajan.

Kansallismielisille venäläisille Putinin valtakausi on tarkoittanut hajaannuksen kauden jälkeistä paluuta suurvallaksi. Lisäksi perusasiat ovat toimineet: palkat ja eläkkeet on maksettu ajallaan, talous on kasvanut, kaupoissa on riittänyt tavaraa.

Moni kansainvälinen tarkkailija on vuosien varrella arvostellut Yhtenäisen Venäjän ylivaltaista asemaa. Toisaalta Putinin ja Medvedevin presidentiksi valintoihin on liittynyt vankka kansansuosio ja ylivoima vaaleissa.

Ehdoton valta ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Se johtaa helposti ylilyönteihin, mikä Putinin tai ainakin hänen innokkaiden kannattajiensa kohdalla on merkinnyt oppositiopuolueiden ja median toiminnan rajoittamista. Vallanpitäjät ovat pitäneet kriitikkojaan kurissa paitsi kovilla puheilla myös kovilla otteilla.

Sunnuntain parlamenttivaalit muuttavat Venäjää. Vaalitulos pakottaa Yhtenäistä Venäjää huomioimaan kasvaneen opposition vaatimuksia. Suunta on toivottavasti johtamassa kohti avoimempaa demokratiaa, jossa on aiempaa enemmän tilaa myös riippumattomalle tiedonvälitykselle.

Duuman vaalit olivat myös lähtölaukaus Venäjän ensi vuoden presidentinvaaleille. Niissä Yhtenäisen Venäjän on tarkoitus vaihtaa Medvedev jälleen Putiniin.

Putinin valintaa tuskin mikään uhkaa, mutta viikonlopun vaalitulos vaikuttaa varmasti myös presidenttiehdokas Putinin vaaliohjelmaan.

Putinin ja hänen puolueensa valta-asemaa tukee se, että saamistaan äänistä huolimatta oppositio on varsin hajanainen. Huomattavan äänisaaliin keränneet kommunistit haikailevat neuvostoaikaista vahvaa valtiokonetta, kaupunkien koulutetut liberaalit puolestaan pitävät jo nykyistä valtiojohtoa totalitäärisenä.

Yhtenäisen Venäjän ja sen johtomiesten valta rakentuu taloudellisen kehityksen varaan. Nopea talouskasvu on tukenut poliittista johtoa, mutta tämän tuen jatkuminen ei ole pelkästään Venäjän johtajien omissa käsissä.

Raaka-aineiltaan rikkaalla Venäjällä on valtavat haasteet kehittää jalostavaa teollisuutta, joka mahdollistaisi talouskasvun jatkumisen. Politiikalla voidaan vastata esimerkiksi siihen, kuinka kansainvälinen pääoma löytää tiensä Venäjän teollisuusinvestointeihin.

Venäjän nykyjohto sai vaaleissa näpäytyksen. Se osoittaa arvostelijoille, että Venäjä on pikemminkin demokraattinen kuin totalitäärinen valtio.

Venäjän suunta vaaleista tuskin suuresti muuttuu. Vallanpitäjät joutuvat kuitenkin jatkossa muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan toimilleen entistä selvemmin hyväksyntää myös oppositiolta.