Kansa kyllästyi kärjistäjiin

Yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen on saanut paljon huomiota viime eduskuntavaalien alla ja niiden jälkeen.

Eduskunnan täysistuntokeskustelun sävy nousi puheenaiheeksi jo edellisvuonna, kun pitkäaikainen kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) nosti esiin muuttuneen kielenkäytön. Keskustelun kärjistymiseen ovat ottaneet kantaa monet muutkin pitkäaikaiset poliitikot ja tutkijat.

Uudelle tasolle asia nousi edellisviikolla, kun valtakunnansyyttäjä Riitta Toiviainen pyysi eduskunnalta suostumusta kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) asettamisesta syytteeseen hänen täysistunnossa käyttämänsä puheenvuoron johdosta.

Toiviainen on määrännyt esitutkinnan myös muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) kirjoituksista.

Kärjekkään ja osin epäasiallisen puheen taustalla on poliittisen ilmapiirin kiristyminen ja asenteiden polarisoituminen.

Keskustelua tuntuvat hallitsevan toisaalta kansallismieliset konservatiivit ja toisaalta punavihreät liberaalit. Kumpaakin ryhmää edustavat poliitikot vetoavat omiin kannattajiinsa luomalla vastapuolesta uhkakuvaa. Kehitys on tuttu Yhdysvalloista ja monesta Länsi-Euroopan maasta.

Sosiaalisesta mediasta on tullut paikka, jossa normaalit ihmisten välistä kanssakäymistä koskevat säännöt eivät jostain syystä ole voimassa. Somekeskustelussa esimerkiksi ammatistaan kertovat tuottajat ovat joutuneet epäasiallisen arvostelun kohteiksi.

Viranomaiset ovat puuttuneet joihinkin keskustelun ylilyönteihin. Tuomioistuimet ottavat aikanaan niihin kantaa. Rikosoikeudellinen puuttuminen puheisiin ja kirjoituksiin on kuitenkin sananvapauden kannalta ongelmallista ja omiaan kärjistämään keskustelua entisestään.

Paljon parempi vaihtoehto on, että jokainen keskusteluun osallistuva vaatii asiallisuutta muilta ja ennen kaikkia muistaa sen itse, myös sosiaalisessa mediassa. Erilaisia mielipiteitä pitää voida esittää kiistellyistäkin aiheista, kuten maahanmuutosta, ilmastopolitiikasta tai susista, ilman, että tavoitteena on loukata eri mieltä olevia.

Tässä lehdessä (MT 3.2.) julkaistavan tutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö ajattelee, että poliittinen keskustelu on muuttunut epäasialliseksi ja liian kärjekkääksi.

Tulos on tärkeä herätys ja myös viesti poliitikoille, että kärjekäs huutelu ei ehkä olekaan paras tapa saada kannatusta omille tavoitteille. Yli 64-vuotiaat kansalaiset ovat erityisen vahvasti sitä mieltä, että poliittinen keskustelu on Suomessa epäasiallista ja liian kärjekästä.

Nuoremmat eivät ole keskustelun tasosta yhtä huolestuneita, mutta myös alle 30-vuotiaissa on enemmän niitä, joiden mielestä politiikka on muuttunut liian kärjekkääksi. Ei ole yllätys, että kärjekäs keskustelu vetoaa enemmän nuoriin. Kiinnostus politiikkaa kohtaan on nuorten keskuudessa lisääntynyt, kun tylsän "asianhoitopolitiikan" tilalle on tullut kamppailu isojen periaatteellisten kysymysten ympärillä.

Poliittinen keskustelu voi kuitenkin olla yhtä aikaa kiinnostavaa ja asiallista.

Demokraattinen yhteiskunta tarvitsee toimiakseen laadukasta ja vastuullisen journalismin periaatteisiin sitoutunutta mediaa.

Medialiiton torstaina julkistaman tutkimuksen mukaan lähes kaikki suomalaiset pitävät tärkeänä sitä, että Suomessa säilyy vahva ja monipuolinen, suomalaisia sisältöjä tuottava mediatarjonta.

Medialla on oma vastuunsa keskustelun tasosta. Kärjistäminen on toimittajan työkalu, mutta turhien vastakkainasettelujen rakentaminen ei palvele kenenkään etua.

Keskustelu voi kuitenkin olla yhtä aikaa kiinnostavaa ja asiallista.