Etujärjestöillä nyt sopimisen paikka

Eduskunnan suurimmaksi puolueeksi nousseen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä puhui eduskuntavaalien edellä laajan yhteiskuntasopimuksen tarpeellisuudesta. Hänen mielestään sopimuksen pitäisi syntyä joko ennen hallituksen muodostamista tai ainakin sen rinnalla.

Todennäköisenä pääministerinä Sipilä onkin lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle. Hän on ehtinyt tavata tällä viikolla etujärjestöjen ja puolueiden johtoa. Etujärjestöiltä Sipilä kysyi kolme kysymystä, joihin hän odottaa vastauksia ensi tiistaina.

Etujärjestöjen pitää esittää omia keinojaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseen, työllistämiskynnyksen madaltamiseen ja työttömyyden hoitamiseen käytettävien rahojen aktivoivampaan käyttöön.

Toivottavasti järjestöt ottavat Sipilän kysymykset toisissaan ja esittävät, mitä pitäisi tehdä, eivätkä keskity siihen, mitä ei saa tehdä. Nyt ei ole kysymys työmarkkinaneuvotteluista, vaan tulevan hallitusohjelman pohjustamisesta ja sitä kautta koko Suomen suunnasta.

Kysymys siitä, minkälainen yhteiskuntasopimuksen muoto ja sisältö pitäisi olla, ei ole tärkein asia. Tärkeintä on löytää mahdollisimman laaja yhteinen näkemys, miten Suomen kilpailukyky ja sitä kautta talous saadaan viimeinkin kääntymään nousuun.

Etujärjestöjen mielipiteiden kysyminen tässä vaiheessa on poikkeuksellista. Epätavanomaista on myös, että Sipilä haluaa tietää Suomen Yrittäjien (SY) ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n mielipiteet. Yleensä näiden etujärjestöjen edustajille on varattu korkeintaan kuunteluoppilaan asema.

SY:n ja MTK:n kutsumisella mukaan rakentamaan yhteiskuntasopimusta on vahvat perusteet.

Viime vuosina työpaikat ovat lähes täysin syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Näin on hyvin suurella todennäköisyydellä myös tulevaisuudessa.

Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että biotaloudessa on Suomen tulevaisuuden avaimet. MTK on suurten odotusten kohteena olevan biotalouden johtava etujärjestö. Vaikka biotalouteen liittyy paljon myös teknologiaa, löytyvät sen alkulähteet maaseudulta.

Etujärjestöt ovat suhtautuneet Sipilän esitykseen myönteisesti, mutta yhteisen näkemyksen löytäminen ei ole helppoa. Työmarkkinajärjestöt ovat edellisen hallituskauden aikana kuitenkin osoittaneet, että ne pystyvät sopimaan asioista, vaikka hallitus ei pystynytkään. Maltilliset tuloratkaisut ja eläkesopu ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Sipilän tarkoituksena on käydä yhtä aikaa neuvotteluja sekä etujärjestöjen että puolueiden kanssa tulevasta hallitusohjelmasta. Tämä on loogista, koska etujärjestöjen kanssa toivottavasti löytyvä yhteinen näkemys vaikuttaa hallitusohjelmaan.

Sipilän mukaan sopimuksen sisältö vaikuttaa siihen, kuinka suureksi talouskasvuennuste voidaan tehdä ja millaisia sopeuttamistoimia tarvitaan.

Suomessa on kokemusta myös siitä, ettei yhteiskuntasopimusta saada aikaan. Tällaisen tilanteen varalle Sipilällä on todennäköisesti vaihtoehtoinen etenemismalli.

Puolueille Sipilä esittää kysymyksiä ensi viikon tiistaina. Vastausten pitäisi olla valmiina vapun aattona. Näistä vastauksista ja tällä viikolla käydyistä luottamuskeskusteluista riippuu, mitkä puolueet lähtevät varsinaisiin hallitusneuvotteluihin. Neuvottelut on tarkoitus saada valmiiksi neljässä viikossa.

Vauhti hallituksen muodostamiseksi on ainakin alussa kova. Työmarkkinajärjestöjen kannalta vauhtia saattaa olla liikaakin, koska perinteisesti sopimusten tekemiseen on kulunut jopa vuosia.

Vauhtia neuvotteluissa tarvitaan, koska uuden hallituksen on päästävä töihin ja tekemään päätöksiä mahdollisimman pian. Aikaa on riittävästi jos tahtoa löytyy. Nyt on aika sopia.