Keskustan ahdinko on ongelma myös oikeistolle ja vasemmistolle

Kuva: Timo Filpus

Kaksi viime vaalikautta ovat olleet keskustalle raskaita. Puolue on menettänyt noin puolet kannatuksestaan. Sama suunta on ollut myös puolueen viljelijäkannatuksella. Keskustan ydinkannattajajoukko eli viljelijät ovat pettyneitä keskustaan. Tämä näkyy selkeästi Maaseudun Tulevaisuuden Kantarilla teettämässä viljelijägallupissa. (MT 1.3.)

Viljelijät ovat olleet pettyneitä keskustan toimintaan sekä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamassa porvarihallituksessa sekä pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtamassa punavihreässä hallituksessa. Molemmissa hallituksissa keskustalla on ollut maa- ja metsätalousministerin salkku.

Vuoden 2015 vaalien jälkeen keskustan kannatus viljelijöiden keskuudessa on romahtanut. Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja tehdyssä tutkimuksessa viljelijöistä 86,5 prosenttia kertoi äänestävänsä keskustaa. Neljä vuotta myöhemmin tehdyssä kyselyssä keskustan viljelijäkannatus oli pudonnut 62,5 prosenttiin. Keskiviikkona julkistetussa kyselyssä kantansa ilmoittaneiden viljelijöiden joukossa keskustan kannatus oli 44 prosenttia.

Perussuomalaiset ja kokoomus ovat lisänneet kannatustaan myös viljelijöiden keskuudessa kahden vaalikauden aikana reippaasti. Kokoomuksen kannatus on lisääntynyt kolmesta prosentista 17 prosenttiin ja perussuomalaisten kahdeksasta prosentista 23 prosenttiin.

Perussuomalaiset, SDP ja kokoomus kisaavat suurimman puolueen asemasta tiukasti. Kokoomuksen etumatka on sulanut ja kolme suurta ovat Ylen eilen julkistaman gallupin mukaan lähes tasoissa. Koska eduskuntavaalit ovat vuodesta 1991 lähtien olleet periaatteessa myös pääministerivaalit, on todennäköistä, että suurimman puolueen puheenjohtaja on ensimmäinen hallitustunnustelija.

Vaikka perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin ovat olleet julkisuudessa mielipidekyselyjen johtaneen kokoomuksen haastajina, demokratiassa oppositiopuolueet haastavat hallitusta ja sen politiikkaa.

Keskustan heikot kannatusluvut ovat suurin ongelma puolueelle itselleen, ongelma se on myös poliittisen kentän oikeistolle ja vasemmistolle. Toisen puolueen ehdokkaalle toivotetaan usein vaaleissa kohtuullista menestystä, mutta tässä tilanteessa toivotaan keskustalle kohtuullista menestystä sekä oppositiossa olevalta oikeistolta että hallituksessa olevalta vasemmistolta.

SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Samaa on väläyttänyt myös hallituspuolue RKP. Kokoomus ei ole ennakkoon sulkenut mitään hallitusvaihtoehtoa pois, mutta muut ovat sen jo tehneet. Nykyisillä luvuilla selkeimpinä vaihtoehtona ovat porvarihallitus, nykyinen hallituspohja tai sinipuna. Keskustan heikko kannatus rajaisi kuitenkin hallitusvaihtoehtoja.

Jos kokoomus on vaalien jälkeen suurin puolue, vaihtoehtona voisi olla sinipunahallitus, jossa kokoomus olisi suurin puolue, mutta enemmistö olisi vasemmistopuolueilla. Vaihtoehtona voi olla myös, että kokoomus tulisi sinipunavihreään hallitukseen keskustan tilalle.

Jos SDP on suurin puolue, tarvitsee se kokoomuksen tai keskustan mukaan, koska perussuomalaiset eivät kelpaa. Jos perussuomalaiset ovat suurin puolue, sekin tarvitsisi hallitukseen kokoomuksen lisäksi keskustan, koska vasemmisto on kieltäytynyt yhteistyöstä.

Seuraavan hallituksen muodostajalla, oli se Orpo, Marin tai Purra, saattaa tulla mieleen, että poliittiselle keskustalle olisi hallitukseen mentävä aukko. Supistuva keskusta ei sitä täytä. Vaalien jälkeen asia selviää, koska maassa on aina jonkinlainen hallitus.