Ilmastonmuutos ei tehnyt matkailusta uutta Nokiaa, mutta viileydestä tuli valtti

Viileä ilmasto voi jatkossa olla Suomen valtti matkailussa. Kuva: Johannes Wiehn

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista matkailuun on riittänyt paljon keskustelua. Etelä-Eurooppaa vaivaavat hirmuhelteet, metsäpalot ja kuivuus ovat jokakesäinen huolenaihe. Niistä huolimatta suomalaismatkailijat suuntaavat edelleen joukolla etelään. Kaiken järjen mukaan pohjoisen viileämpi ilmasto houkuttaisi matkailijoita enenevässä määrin Suomeen. Toistaiseksi niin ei kuitenkaan ole käynyt.

MT:n haastattelemat matkailualan toimijat eivät ole nähneet ryntäystä Etelä-Euroopasta Suomeen lomailemaan. Pitkälti kyse on tottumuksista. Välimeren maissa useimmat ihmiset suuntaavat kesäaikaan oman maansa rannikkokohteisiin. Kuumia kesiä on etelässä ollut ennenkin ja 20 astetta voi kreikkalaiseen makuun tuntua edelleen toppatakkikeliltä. Toinen selitys on kuulostaa tutulta. Muut Pohjoismaat osaavat markkinoida omaa maataan ja ilmastoaan paremmin. Keski-Euroopasta on totuttu käymään Alpeilla talvella, joten kynnys suunnata sinne kesällä on matalampi (MT 31.7.).

Merkkejä hellettä pakenevista turistivirroista on kuitenkin olemassa. Tammi–toukokuussa esimerkiksi espanjalaisia yöpyjiä saapui Suomeen 52 000. Vuonna 2019 heitä tuli 45 000. Sokotelin toimitusjohtajan Jari Annalan mukaan viileä sää on valtti, mutta markkinointiin pitää käyttää enemmän resursseja. Samaa mieltä on Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi. Suomen maakuvamarkkinointiin käytetään Visit Finlandin kautta ensi vuonna 7,8 miljoonaa euroa, kun aiempina vuosina budjetti on ollut lähes kaksinkertainen.

Myönteinen matkailualan uutinen on, että suomalaiset ovat tänä kesänä hyvin liikkeellä etenkin maakunnissa. Korona-aika käynnisti uuden kiinnostuksen kotimaan matkailuun ja se kantaa edelleen. Toki uusia kohteita ja palveluita tarvitaan, että ihmisten kiinnostus pysyy yllä vuodesta toiseen. Pääkaupunkiseudun hotellit eivät ole sen sijaan toipuneet vieläkään pandemian aiheuttamasta alhosta ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa seuranneesta venäläisten ja aasialaismatkailijoiden kadosta. Finnairin nopeiden Aasian yhteyksien tai venäläismatkailijoiden paluuta on lähivuosina turha odottaa. Helsinkiin on viime vuosina myös rakennettu poikkeuksellisen paljon uusia hotelleja. Lisää ylikapasiteettia pääkaupungin hotellitarjontaan tulee lähivuosina, kun monet uudet projektit valmistuvat.

Lappi muistuttaa, että matkailu on maailman tiukimmin kilpailtu ala. Suomi ei ole kisassa viime vuosina menestynyt. Matkailutulot ovat pudonneet viidessä vuodessa noin puolella miljardilla eurolla. Yksi ajankohtainen haaste on Ruotsin kruunun edullinen kurssi. Kauempaa katsottuna Suomi ja Ruotsi ovat hyvin samanlaisia maita. Ruotsi vain on tällä hetkellä matkailijalle selvästi edullisempi.

Matkailu on yksi lukuisista aloista, joista on ennustettu ”uutta Nokiaa” Suomelle. Toistaiseksi sellaista ei ole nähty. Nokian huippuvuosien haikailu on turhaa, mutta maltillinen matkailun kasvu omiin vahvuuksiin perustuen on realistinen tavoite. Ympäristönäkökulmasta kotimaan matkailu on ylivoimainen vaihtoehto. Samalla se tuo tuloja ja elinvoimaa myös alueille, joilla muita elinkeinoja on vähän. Suomella on kaikki mahdollisuudet menestyä myös kansainvälisen matkailun markkinoilla. Kuten ruokavienti, se vaatii pitkäjänteistä koordinoitua toimintaa, johon alan isot toimijat sitoutuvat. Euroopan lomakausi on vasta alussa ja talous on pikkuhiljaa kääntymässä nousuun. Kesästä voi tulla matkailun näkökulmasta vielä varsin mukava.