EU on ajautumassa ahtaaseen rakoon

Tänään vaihtuu valta Yhdysvalloissa, kun liikemies Donald Trump aloittaa Yhdysvaltojen 45. presidenttinä.

Historian likaisimpana pidetyn vaalikampanjan jälkeen republikaanien ehdokkaana ollut Trump voitti marraskuussa järjestetyissä vaaleissa demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin.

Vaalikamppailun aikana Trump veti tiukkaa linjaa muun muassa siirtolaiskysymyksessä ja kauppapolitiikassa. Hän lupasi rakentaa muurin Meksikon rajalle ja heittää laittomat siirtolaiset ulos. Vapaakauppasopimukset ovat Trumpin mukaan haitallisia Yhdysvaltojen taloudelle. Kiinalle Trump uhkasi julistaa kauppasodan. Hän lupasi tehdä Yhdysvalloista suuren jälleen.

Vaalien jälkeen arvioitiin, että Trump lieventää puheitaan, mutta näin ei ole käynyt. Saksalaisen Bildin ja brittiläisen Timesin yhteishaastattelussa Trump uhkasi muun muassa asettaa Yhdysvaltoihin muista maista tuotaville autoille ankarat tuontitullit.

Trump myös arveli, että Britannian ero EU:sta oli hyvä päätös ja EU:sta lähtee tulevaisuudessa muitakin maita. Trumpin mielestä Yhdysvalloille on muutenkin aivan sama, säilyykö EU yhtenäisenä vai ei. EU on Trumpin mukaan Saksan väline omien tavoitteittensa ajamiseen.

Nato-liittolaisiaan Trump on patistellut maksamaan oman osansa puolustusmenoista ja ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Vaalikamppailun aikana Trump totesi, että Yhdysvallat ei välttämättä puolustaisi Natoon kuuluvia Baltian maita.

Venäjällä Trumpin valintaan on suhtauduttu myönteisesti. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvioi tiistaina, että Venäjä etsii yhteisiä etuja Yhdysvaltojen kanssa Trumpin kaudella. Trumpin mukaan Venäjän talouspakotteiden purkaminen olisi mahdollista vastineeksi ydinaseiden vähentämisestä.

Euroopassa on seurattu kehitystä huolestuneina. Pelkona on, että Yhdysvallat ja Venäjä sopivat Eurooppaakin koskevista asioista keskenään. Huoli on aiheellinen, koska Trump ei näytä pitävän EU:ta vakavasti otettavana toimijana.

EU:lla on huolia omastakin takaa. EU:n piti olla maailmaan kilpailukykyisin alue vuonna 2010. Tavoite on jäänyt haaveeksi. Sen sijaan unionilla on ollut täysi työ pitää talous edes jonkinlaisessa kuosissa.

Britannian päätös erota EU:sta heikentää unionin taloutta. Maksuhelpotuksista huolimatta Britannia on ollut EU:ssa nettomaksaja. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mielestä EU:n pitää ryhtyä brexitin seurauksen säästökuurille ja käynnistää yt-neuvottelut.

EU:n ja Britannian neuvotteluista ennakoidaan vaikeita. Britannian pääministeri Theresa May piti tiistaina brexit-linjapuheen.

Mayn mukaan Britannia lähtee sisämarkkinoilta, haluaa kontrolloida EU-maista tulevaa maahanmuuttoa, lopettaa maksut EU:lle ja säätää lait itse. Vapaakauppaa halutaan kuitenkin jatkaa entiseen malliin. Muiden maiden on vaikea hyväksyä sitä, että edut halutaan säilyttää mutta vastuuta ei haluta kantaa.

Vaikka EU:n jäsenmaista aina jossakin ovat vaalit tulossa, ovat Ranskan kevään presidentinvaalit ja Saksan syksyn parlamenttivaalit EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävät. Molemmissa maissa on kritiikki EU:ta kohtaan kasvanut.

EU:lla on ollut vaikeuksia jo pitkään, mutta ympäristössä tapahtuneet muutokset lisäävät vaikeuskertoimia entisestään. EU on ajautumassa ahtaaseen rakoon ja jäämässä maailmanpolitiikassa sivustakatsojaksi. Tilannetta ei helpota yhtään, että monissa jäsenmaissa EU:ta ei nähdä ongelmien ratkaisijana, vaan yhä useammin niiden aiheuttajana.

EU:n toimintakyky ja yhtenäisyys punnitaan brexit-neuvotteluissa. Jos yksituumaisuutta ei nyt löydy, ei EU:ta kuuntele enää kukaan.