Päätöksistä on kannettava vastuu

Hallitusten esitysten kaatuminen usein eduskunnan perustus­lakivaliokunnassa on nostanut esiin oikeuskanslerin roolin. Hänen pitäisi valvoa muun muassa esitysten perustuslainmukaisuutta. Viimeksi perustuslakivaliokunta tyrmäsi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen esityksen liikkumisen rajoittamisesta pääkaupunkiseudun kunnissa ja Turussa.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastasi saamaansa kritiikkiin eilen. Hänen mielestään oikeuskansleri ei voi estää esityksen antamista eduskunnalle muuten kuin erittäin painavin oikeudellisin perustein. Pöystin mukaan oikeudellinen vastuu hallituksen esityksen sisällöstä on virkamiehellä, joka esittelee esityksen, sekä esityksestä päättävillä valtioneuvoston jäsenillä.

Oikeuskanslerin laajempi tai syvällisempi rooli ennakollisessa säädösvalvonnassa edellyttäisi Pöystin mielestä, että aikataulullisesti on riittävät mahdollisuudet arvioida esityksiä. Kyse on lisäksi lain tulkinnasta. Pöystin mukaan on varsin tavallista, että perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat eivät ole keskenään samaa mieltä hallituksen esityksestä. Näin oli myös kyseisen esityksen kohdalla.

Esitysten perustuslaillinen arviointi tapahtuu etukäteen, mutta monia muita vaikutuksia tarkastellaan jälkikäteen, vaikka arviointia pitäisi tehdä monelta kantilta jo valmisteluvaiheessa.

Esimerkiksi lainsäädäntöön liittyvillä taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan päätöksen vaikutuksia kotitalouksien asemaan, yrityksiin, julkiseen talouteen ja kansantalou­teen. Taloudellisten vaikutusten ­arvioinnin tavoitteena on varmistua siitä, että säädökset parhaalla mahdollisella tavalla tukevat talouskasvua, työllisyyden kehitystä, yritysten toimintaa ja kilpailukykyä sekä kansalaisten hyvinvointia.

Näyttää siltä, että esimerkiksi polttoturpeen alasajon jouduttamisen yhteydessä edellä mainittuja seurauksia ei selvitetty tai niitä ei huomioitu. Tietoa oli kyllä saatavilla, sitä suorastaan tyrkytettiin päättäjille.

Pääministeri Marin peräsi UPM:ltä ­ yhteiskuntavastuuta, kun yhtiö ilmoitti sulkevansa kannattamattoman Kaipolan paperitehtaan. Turve­päätöksen seuraukset ovat Kaipolan sulkemiseen verrattuna pelkästään työllisyys­vaikutuksiltaan moninkertaiset. Lisäksi alan yrittäjät ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin ja energia­laitokset joutuvat uusimaan kattilansa ennenaikaisesti.

Kysymys on myös huoltovarmuudesta. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuolto-osaston johtajan Pia Oeshin mielestä turvetuotannon alasajo tapahtuu huoltovarmuuden näkökulmasta liian nopeasti ja hallitsemattomasti. (MT 1.4.)

Polttoturpeen merkitys energiahuoltovarmuudelle on huomattavasti suurempi kuin turpeen osuus ener­giasta. Huoltovarmuuskeskus muistuttaa, että turve on kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota voidaan muutaman vuoden ajan varastoida merkittäviä määriä.

Kysymys ei ole pelkästään energiahuoltovarmuudesta. Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki muistuttaa, että kysymys on myös ruuantuotannon huoltovarmuudesta. Polttoturvetuotanto ja kasvu- ja kuiviketurvetuotanto ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Kasvuturpeen käyttö maailmalla on voimakkaassa kasvussa. Oeschin mielestä onkin syytä selvittää, miten voitaisiin säilyttää tuotannossa kotimaista kysyntää vastaava määrä kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoalueita. Tämäkin selvitys olisi pitänyt tehdä ennen päätöksiä.

Hyvään hallintoon ja oikeusvaltio­periaatteeseen kuuluu, että päätöksen seurauksista kannetaan muukin kuin poliittinen vastuu. Vastuun kantamiseen pitää löytyä samaa intoa ja kiirehtimistä kuin päätöksen tekemiseen. Ei riitä, että ollaan huolissaan, ymmärretään ja selvitetään. Selvitys olisi pitänyt tehdä etukäteen.

Ei riitä, että ollaan huolissaan, ymmärretään ja selvitetään.