Hallitus tarvitsee apua talouskasvusta

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen päätavoitteina on sopeuttaa julkista taloutta ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Kummankin tavoitteen saavuttaminen on vielä kaukana.

Velkaantuminen jatkuu edelleen ja työllisyysaste on noin 69 prosenttia.

Pääministeri Sipilän mukaan hallitus on jo päättänyt neljän miljardin euron säästöistä ja neljän miljardin euron uudistuksista. Tavoitteena on kuroa yhteensä kymmenen miljardin euron kestävyysvaje umpeen. Siitä työllisyyden paranemisen osuudeksi on laskettu kaksi miljardia.

Säästöt on tehty, mutta uudistukset ovat edelleen pahasti levällään. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisesta lasketaan tulevan kolmen miljardin euron ja maakuntauudistuksesta miljardin euron säästöt.

Soten ja maakuntauudistuksen mahdollisesti tuomat säästöt ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Joidenkin arvioiden mukaan säästöjen sijaan uudistukset lisäävät julkisen talouden menoja.

Puoliväliriihessä hallitus sopi miljardin euron säästöistä ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Keinot säästöjen kokoon saamiseksi ovat epämääräisiä. Säästöjä haetaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla, kuntien palvelujen kustannuksia hillitsevällä kannustinjärjestelmällä, julkisen sektorin tilaohjelmilla, digitalisaatiolla ja julkisen talouden tuottavuussäästöillä.

Miljardin euron säästötavoite ei ole uusi, koska kuntien menojen karsimista on yritetty jo pari vuotta. Säästöjä on saatu kokoon vain 130 miljoonaa euroa. Uusien keinojen uskotaan purevan nyt paremmin.

Monet hallituksen kestävyysvajeen pienentämistä koskevat päätökset ovat sellaisia, että niiden mahdolliset myönteiset vaikutukset näkyvät vasta vuosien kuluttua. Hallituksen kannalta nopeasti vaikuttavat keinot olisivat nyt tärkeitä. Esimerkiksi työllisyyden parantaminen näkyisi nopeasti lisääntyneinä verotuloina ja pienentyneinä menoina.

Hallituksen mahdollisuudet vauhdittaa työllisyyskehitystä ovat rajalliset, koska julkisen talouden liikkumavara on pieni. Niin sanottujen kannustinloukkujen purkaminen on poliittisesti ongelmallista. Muitakin keinoja on, mutta niille pitäisi saada työmarkkinajärjestöjen hyväksyntä.

Työllisyyden kannalta talouskasvu on avainasemassa. Tässä suhteessa näyttää tällä hetkellä positiiviselta, talous kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Tilastokeskuksen pääsiäisen alla julkaisemat luvut kertoivat jopa kolmen prosentin talouskasvusta tammikuussa ja helmikuussa. Pankit ja ennustelaitokset ovat reivanneet kasvuennusteitaan ylöspäin.

Myös yritysten tuloksentekokyky on parantunut selvästi. Esimerkiksi eilen alkuvuoden tuloksestaan kertoneen UPM:n tulos ylitti kaikki ennusteet.

Riittäkö talouden myötätuuli auttamaan hallitusta tavoitteiden saavuttamisessa? Pääministeri Sipilä kertoi, että eilen päättyneessä puoliväliriihessä kuultujen asiantuntijoiden mukaan hallitusohjelman tavoitteet täyttyvät, jos talouskasvu on loppukauden ajan kaksi prosenttia.

Hallituksen puoliväliriihessään sopimat työllisyyskehityksen vauhdittamiskeinot ovat toki tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä lisäämään työllisyyttä ja talouskasvua.

Suomen kilpailukykyyn ja sitä kautta työllisyys- ja talouskehitykseen vaikuttavat vahvasti syksyn työmarkkinaneuvottelut. Vaikka hallitus jätti verotusta koskevat kysymykset syksyyn, ei valtiolla ole merkittävästi mahdollisuuksia vauhdittaa työmarkkinasopimuksia verokevennyksin.

Hallituksella riittää karikoita jo ennen syksyä. Hallituksen toimintakyvyn ja tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, kenet perussuomalaiset valitsevat puheenjohtajakseen ensi kesänä.