Orpon heikko arvosana ulkopolitiikan johtamisesta kertoo kahdesta asiasta – pääministerin tehtävä on pitää ministerinsä ruodussa
Terveessä demokratiassa myös ulkopolitiikasta pitää voida olla eri mieltä. Samaan aikaan on tärkeä löytää laaja kansallinen yhteisymmärrys turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä.
Kuva: Carolina Husu21.10.202405:30
MT:n tuoreen kyselytutkimuksen mukaan (MT 18.10.) yli puolet suomalaisista on tyytymättömiä pääministeri Petteri Orpon (kok.) toimintaan ulkopolitiikan johdossa. Tasavallan presidentti saa toimistaan selvästi paremman arvion. Stubbin johtajuuden saama 73 prosentin hyväksyntä ei ole kuitenkaan lähelläkään niitä lukemia, joita hänen edeltäjänsä Sauli Niinistö sai eri kyselyissä.
Ulkopolitiikka on perinteisesti ollut alue, joka on Suomessa pyritty pitämään poliittisen kiistelyn ulkopuolella. Tätä perinteistä viestiä myös Stubb on omissa lausunnoissaan toistanut. Samalla on tullut ilmeiseksi, että hallituspuolueiden välillä on ollut näkemyseroja keskeisissä ulkopolitiikan kysymyksissä. Eriäviä näkemyksiä on tietoisesti tuotu myös julkisuuteen. Riitaa on ollut Ukrainan seksuaalivähemmistöjen tukemisesta, Israelin siirtokuntien tuomitsemisesta ja Palestiinan tunnustamisesta. Turvallisuuspolitiikan peruslinjasta, kuten Nato-jäsenyydestä ja Ukrainan tukemisesta samanlaista ristivetoa ei ole nähty.
Orpon heikko arvio kertoo kahdesta asiasta. Pääministeri ei ole pyrkinyt edeltäjänsä Sanna Marinin (sd.) tavoin ottamaan vahvaa roolia ulkopolitiikassa, vaan on jättänyt sen pitkälti presidentti Stubbin hoitoon. Tuloksissa näkyy toisaalta hallitus–oppositio-asetelma. Opposition kannattajat kyseenalaistavat pääministerin johtajuutta myös ulkopolitiikassa. Kokoomus hallitsee tällä hetkellä kaikkia ulkopolitiikan avaintehtäviä. Samalla puolueen yleinen kannatus on laskussa. Myös Stubbin kohdalla kokoomustausta näkyy kannatusluvuissa, vaikka presidentti on puoluekirjastaan luopunut.
Hallituspuolueilla tuntuu olevan suuri kiusaus hakea pisteitä myös ulkopolitiikan erityiskysymyksistä.
Terveessä demokratiassa myös ulkopolitiikasta pitää voida olla eri mieltä. Samaan on tärkeää löytää laaja kansallinen yhteisymmärrys turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksistä. Hallituspuolueiden välinen riitely tuskin on vähenemään päin, kun ensi vuoden alue- ja kuntavaalit lähestyvät. Hallituspuolueilla tuntuu olevan suuri kiusaus hakea pisteitä myös ulkopolitiikan erityiskysymyksistä. Orpon tehtävä pääministerinä on pitää ministerinsä ruodussa myös tässä suhteessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
