Postinjakelu on saatava toimimaan

Kesäkuussa voimaan tulleen postilain uudistuksen mukaan postitoimilupaa ei tarvitse enää anoa liikenne- ja viestintäministeriöltä. Pelkkä ilmoituksen tekeminen Viestintävirastolle riittää. Lupaprosessista luopumista on perusteltu turhan säätelyn purkamisella.

Säätelyn purkaminen on sinänsä hyvä tavoite, mutta miten Posti voi jatkossa kilpailla alalle tulevien mahdollisten uusien toimijoiden kanssa, jos kilpailua ei käydä samoilla säännöillä. Postilla on edelleen yleispalveluvelvoite, jonka mukaan kirjeposti ja paketit pitää jakaa viitenä päivänä viikossa.

Sen sijaan, että kilpailijoille asetettaisiin velvoitteita, vähennetään niitä Postilta. Pakettien osalta yleispalveluvelvoite poistuu lokakuun lopussa lukuun ottamatta ulkomaille lähetettäviä paketteja. Haja-asutusalueiden viisipäiväinen postinjakelu on sitten kirjeitä koskevan yleispalveluvelvoitteen varassa.

Posti on vastannut postilähetysten vähenemiseen lopettamalla suurimman osa postitoimipaikoista, nostamalla jakeluhintoja, vähentämällä työtekijöitä, myöhentämällä jakelua ja laajentamalla palveluita muun muassa ruohonleikkaukseen.

Rajujen muutosten ja leikkausten seurauksena postinjakelun laatu on romahtanut. Varsinkin maaseudulla päivän posti saattaa tulla vasta myöhään illalla tai vasta seuraavana jakelupäivänä. Postin asiakkaille – sanomalehdille ja niiden tilaajille – tämä on tullut ikävänä yllätyksenä. Ongelma on tuttu myös monelle Maaseudun Tulevaisuuden lukijalle.

Posti siirtyi huhtikuussa myöhäisempään jakelumalliin. Postin toiminnanohjausjohtajan Marko Enbergin mielestä jakelun myöhästyttämiseen liittyvä muutosprosessi on lähtenyt hyvin käyntiin eikä jakelu ole myöhentynyt juurikaan aikaisemmasta. Enbergin mukaan muutoksen vaikutukset asiakkaille olivat aika maltillisia, eikä Posti ole erityisemmin saanut palautetta jakeluiden myöhästymisistä. (MT 29.7.)

Tiedonkulussa Postin ja asiakkaiden välillä täytyy olla ongelmia, koska lehtitalojen johto on Enbergin kanssa täysin eri linjoilla. Asiakkaat valittavat, että lehdet tulevat myöhään tai siirtyvät seuraaville päiville.

Viestinnän Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi ja Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola vaativat viime viikolla pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) ja Postin toimitusjohtajalle Heikki Maliselle osoitetussa avoimessa kirjeessä sanomalehtien jakelun aikaistamista.

Kangaskorven mukaan jakelumuutokset rokottavat erityisesti maaseutua. Jakeluongelmilta ei ole säästytty kaupungeissakaan. Suomen Kuvalehden päätoimittajan Ville Pernaan mukaan heidän jakeluongelmansa painottuvat pääkaupunkiseudulle.

Pernaan mielestä tilannekuvassa on ongelma. Postin mukaan kaikki on kunnossa, mutta tilaajat kertovat, että lehti on taas jäänyt tulematta. Maaseudun Tulevaisuutta julkaisevan Viestilehdet Oy:n toimitusjohtajan Tero-Pekka Hämäläisen mielestä jakeluongelmat ovat Postin johdon tiedossa, mutta varsinkaan haja-asutusalueilla niille ei tunnuta pystyttävän tekemään mitään.

Postilain uudistamista on tarkoitus jatkaa syksyllä. Keskusteluun on noussut Postin yleispalveluvelvoitteen edelleen lieventäminen niin, että posti jaettaisiin vain kolmena päivänä viikossa. Jokainen voi itse arvioida, mitä muutoksesta seuraisi erityisesti haja-asutusalueiden postipalveluille ja ihmisten tiedonsaantimahdollisuuksille.

Postilain muutoksesta päätetään eduskunnassa. Posti on lisäksi valtion täysin omistama yritys. Koska postipalvelut eivät toimi, pitää valtio-omistajan puuttua pikaisesti yrityksensä toimintaan. Kilpailun lisääminen ei voi tarkoittaa palvelujen romuttamista.