Hävittäjäostos viesti puolustustahdosta

Perjantaina oli puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) poliitikkouran merkittävin päivä. Valtioneuvosto päätti yksimielisesti, että Suomen ilmavoimien uusi hävittäjä on yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistama F-35A. Monitoimihävittäjiä hankitaan 64. Kaupan kokonaishinta noussee kaikkiaan noin kymmeneen miljardiin euroon. Ensimmäiset koneet tulevat Suomeen vuonna 2026, mutta koulutus alkaa vuotta aiemmin.

Kaikkosen mukaan perjantaina päätetyllä kaupalla Ilmavoimien toimintakyky turvataan 2060-luvun alkuun asti. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mielestä yksi hallituskauden ja tulevien vuosikymmenten merkittävimmistä päätöksistä on nyt tehty.

Päätöksen yksimielisyydestä huolimatta vasemmistoliito suhtautui siihen nuivasti. Puolueen ministerit Hanna Sarkkinen ja Li Andersson jättivät koneiden käyttökustannuksia koskevan lausuman. Kaikkonen totesi tiedotustilaisuudessa, että koneiden käyttö- sekä ylläpitokustannukset alittavat asetetun 254 miljoonan euron vuosittaisen kustannusrajan. Laskelmia on tarkastettu myös puolustushallinnon ulkopuolisten viranomaisten toimesta.

Kauppa on poikkeuksellisen suuri, mutta poikkeuksellinen on ollut myös koko prosessi. Päätös uusien hävittäjien hankinnasta tehtiin vuonna 2015. Sitä seurasi vuosia kestänyt valmistelu ja tarjouskilpailu. Hankkeella on ollut vahva parlamentaarinen tuki ja siihen ovat osallistuneet kaikki eduskuntapuolueet.

Tarjouskilpailu perustui neljään päätösalueeseen: sotilaalliseen suorituskykyyn, huoltovarmuuteen, teolliseen yhteistyöhön ja kustannuksiin. Lähes sata henkilöä osallistui eri vaihtoehtojen vertailuun.

Tiukoista valintakriteereistä kertoo, että kaksi hävittäjävaihtoehtoa ei niistä selvinnyt. Kaikkosen mukaan F-35, Super Hornet ja Gripen E täyttivät Suomen vaatiman kyvykkyyden, mutta Eurofighter ja Rafale eivät. Valinta oli suorituskykykokeen jälkeen Kaikkosen mielestä selkeä ja hankinnan hinta–laatu-suhde on hyvä.

Ruotsi pettyi Suomen hävittäjävalintaan. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist kertoi olevansa pahoillaan siitä, että Suomi ei valinnut ruotsalaisia Gripen E -hävittäjiä. Hänen mielestään Gripen olisi sopinut vastaamaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden yhteisiin turvallisuushaasteisiin ja alueen erityisvaatimuksiin. Pohjoismainen yhteistyö ei ole ottanut tässä asiassa tuulta alleen, koska Norja ja Tanska ovat päätyneet Suomen kanssa samaan hävittäjäratkaisuun.

On tärkeää, että pettymyksestä huolimatta Hultqvist totesi puolustusyhteistyömme kehittyvän edelleen tästä riippumatta, ja Suomi on jatkossakin Ruotsin lähin puolustus- ja turvallisuuspoliittinen kumppani.

Lockheed Martinin mukaan suomalainen puolustusteollisuus saa F-35:n valmistukseen ja ylläpitoon liittyen mahdollisuuksia, joita ei ole aikaisemmin tarjottu millekään muulle maalle. Yhteistyön työllisyysvaikutuksiksi on laskettu välittömästi 4 500 ja välillisesti 1 500 henkilötyövuotta. Yhteistyö vahvistaa myös huoltovarmuutta, koska se lisää alan osaamista Suomessa.

Hävittäjähankinta ja siihen johtanut prosessi ovat osoitus vahvasta yhteisestä maanpuolustustahdosta, ja siitä, että Suomessa turvallisuuspoliittisia ratkaisuja pystytään tekemään yhteisymmärryksessä. Kaikkonen sanoi päätöksen olevan viesti, että Suomi aikoo itse puolustaa aluettaan. Hänen mielestään on tärkeää, että tämän päätöksen myötä suomalaiset voivat luottaa siihen, että maamme puolustus on jatkossakin vahva, ja kunnossa.

Eduskuntapuolueet olivat vasemmistoliittoa lukuun ottamatta tyytyväisiä hävittäjien hankintapäätökseen ja -prosessiin. Kysymys ei ole pelkästään investoinnista ilmavoimiin, vaan laajasti koko maanpuolustukseen. Puolustuskykyä tarvitaan siksi, ettei sitä tarvitsisi koskaan käyttää.

Puolustuskykyä tarvitaan siksi, ettei sitä tarvitsisi koskaan käyttää.