Pohjoisen hankkeet pitää ottaa tosissaan

Samaan aikaan kun Suomessa 
keskustellaan siitä, onko pääkaupunkiseudun ulkopuolella mitään järkeä edes asua, Pohjois-
Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa on 
meneillään mittavat investoinnit. Rakennusalan konsulttiyhtiön Rambolin arvion mukaan rakentamis- ja infrastruktuuri-investoinnit ovat noin 110 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä (KL 28.4.).

Pohjois-Ruotsissa siirretään kokonaisia kaupunginosia pois kaivoksen tieltä ja Norjassa investoidaan kaasukenttiin, öljyterminaaleihin, satamiin, teihin ja asuntoihin. Myös Venäjällä on isoja investointeja arktisella alueella. Kyse ei ole niin sanotusta aluepolitiikasta, vaan aidoista investoinneista tuottaviin hankkeisiin.

Investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, mutta se vaatii konsulttiyhtiö M. Blomster Consultingin toimitusjohtajan Micael Blomsterin mukaan sitä, että yritykset yhdistävät voimansa ja hankkivat paikalliset kumppanit avaamaan verkostoja.

Suomalaisilla on kokemusta suurista projektirakentamisista entisen Neuvostoliiton alueella. Näistä projekteista on pitkä aika, mutta kokemusta suurista rakennusyhteenliittymistä löytyy. Mahdotonta ei pitäisi olla myöskään paikallisen kielitaitoisen kumppanin hankkiminen.

Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) esitteli pari viikkoa sitten yhdessä Pöyryn kanssa laatimaansa raporttia arktisen alueen kehitysmahdollisuuksista. Lipponen ihmetteli, miksi suomalaiset yritykset eivät ole päässeet mukaan näihin pohjoisen alueen miljardien eurojen investointeihin. Lipponen muistutti, että Ruotsi vie Norjaan kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi. (MT 13.4.)

Myös Suomi voisi Lipposen mukaan investoida pohjoiseen. Hänen mielestään Suomessa pitäisi alkaa kehittää rautatietä ensin Rovaniemeltä Sodankylään ja sitten Norjan Kirkkoniemelle ja Koillisväylälle kulkevaa rautatietä. Tieyhteyttä Torniosta Kilpisjärven kautta Tromssaan pitäisi myös kehittää.

Jäämerenrataa pidemmällä on Koillisväylän kaapelihanke, jonka toteuttamisedellytyksiä liikenne- ja viestintäministeriössä selvitetään. Käytännössä hanketta selvittää Paavo Lipponen yhdessä FiComin entisen 
toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa. Meren pohjassa Koillisväylää pitkin kulkeva kaapeli olisi toteutuessaan nopein tietoliikennereitti Aasian ja Euroopan välillä.

Paavo Lipponen on puhunut Arktisen alueen merkityksestä jo vuosikymmeniä. Pääministerikaudellaan hän lanseerasi käsitteen ”Pohjoinen ulottuvuus”.

Pohjoisesta ulottuvuudesta ei ole puhuttu vuosiin juuri mitään, mutta nyt ajatus on saamassa uutta puhtia. Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle viime vuonna laatimassaan raportissa Lipponen patisteli Suomea ottamaan johtoasema EU:n arktisessa politiikassa.

Arktisen alueen merkityksen kasvu on huomioitu myös Euroopan unionin tasolla. Komission viime viikolla julkistaman tiedonannon mukaan EU:lla on strateginen intressi arktisella alueella. Tiedonannossa korostetaan ilmastovastuuta, kestävää kehitystä ja investointeja.

Arktisen alueen investointivajetta voitaisiin paikata EU:n tuella. EU:lla on komission mukaan useita rahoitusvälineitä, joilla voitaisiin tukea alueen yrityksiä ja esimerkiksi 
liikennehankkeita.

Meillä on nyt mahdollisuus ottaa Lipposen toivoma johtava asema. Komissio muistuttaa, että Suomella on merkittävä rooli arktisen alueen kehittämisessä. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa vuosina 2017–2019. Vaikutusmahdollisuuksia lisää myös, että Suomi on samaan aikaan myös Arktisen talousneuvoston puheenjohtaja.

Suomella on nyt etsikkoaika ottaa vahva rooli arktisen alueen kehittämisessä. Tätä mahdollisuutta ei saa päästää käsistä, vaan se on otettava tosissaan.