Metsiä revitään moneen suuntaan ‒ ne ovat monen strategian ytimessä

Lähes kolmannes MT:n kyselytutkimukseen vastanneita haluaisi lopettaa hakkuut valtion metsissä, jotta Suomi saavuttaisi suojelutavoitteensa. Huomattavasti suurempi osa ei kannata ajatusta. Kuva: Kari Salonen

Maan hallituksen yksi keskeisimmistä tehtävistä on tulo- ja menoarvion laatiminen. Se on osoittautunut vuosi vuodelta vaikeammaksi, koska valtion menot ovat ylittäneet tulot aina vain enemmän.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistuu parhaillaan ensi viikolla pidettävään budjettiriiheen. Riihestä odotetaan kuumaa, koska valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esitys ensi vuoden budjetiksi tyrmättiin muissa hallituspuolueissa. Puolueet ovat samoilla linjoilla uusien leikkausten tarpeesta, mutta leikkausten kohdentamisessa ajatukset eivät kohtaa.

Tunnelmia hallituksessa pilaavat budjetin lisäksi monet muut valmistelussa olevat asiat. Hallitus jätti Suomen energia- ja ilmastostrategiaksi eripuraisen luonnoksen. Kiistan ytimessä on metsien hakkuiden mahdollinen rajoittaminen.

Luonnoksen lausuntoaika päättyi viime perjantaina. Riitaisan luonnoksen lähettäminen lausuntokierrokselle on poikkeuksellista. Poikkeuksellista sen sijaan ei ole, että luonnos jakaa mielipiteitä Ilmastopaneelin, ympäristöministeriön ja eri etujärjestöjen välillä. Hallitus joutuu kuitenkin jättämään aikanaan asiasta esityksen eduskunnalle.

Toinen metsiä kiinteästi koskeva strategia on parhaillaan valmistelussa oleva uusi kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia sekä siihen liittyvä toimintaohjelma vuoteen 2035. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle.

EU:n biodiversiteettistrategian mukaan maa- ja merialueista pitäisi olla 30 prosenttia suojelun piirissä ja tästä vähintään kolmasosa pitäisi suojella tiukasti. Tämän lisäksi tiukasti pitäisi suojella jäljellä olevat vanhat metsät. Tutkijat tyrmäsivät kesällä 2024 lausuntokierroksella olleet vanhojen metsien kriteerit. Hallituksen pitää kuitenkin saada aikaan esitys biodiversiteettistrategiasta eduskunnalle.

Vaikka Suomessa ei vielä ole määritelty suojelutavoitteita, MT:n kyselytutkimukseen vastanneista neljännes haluaisi lopettaa valtion metsien taloudelliset hakkuut, jotta Suomi pääsisi suojelutavoitteisiinsa. Hakkuita jatkaisi 45 prosenttia vastaajista. (MT 25.8.)

Eniten hakkuita vastustettiin pääkaupunkiseudulla ja vasemmistoliitossa ja vihreissä. Olisiko vastaus ollut erilainen, jos kysymyksessä olisi muistutettu, että vaihtoehtona olisi ollut lisäleikkaukset budjettiin? Valtion metsistä ja jo suojelluista alueista valtaosa on Pohjois-Suomessa.

Sen lisäksi, että eduskunta päättää valtion budjetista se päättää hallituksen esityksestä muun muassa biodiversiteettistrategiasta, energia- ja ilmastostrategista sekä myös valtion metsien hakkuista. Nämä kaikki vaikuttavat kokonaisuuteen.