Kuntien tarjottava veteraanille kotiapua

Tänään vietetään Kansallista veteraanipäivää. Sotien veteraanien juhlapäivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien. Samana päivänä – 27. huhtikuuta vuonna 1945 – päättyi Lapin sota. Päivää juhlistetaan eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen pääjuhla järjestetään Finlandia-talossa Helsingissä.

Tänä vuonna juhlapäivän teemana on veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Esimerkiksi kouluja on kannustettu ottamaan veteraanipäivä huomioon opetuksessaan. Tämä on monella tavalla tärkeää. Sen lisäksi, että veteraanit turvasivat Suomen itsenäisyyden, he kantoivat raskaan vastuun maan jälleenrakentamisesta.

On hyvä, että veteraanien perintöä pyritään säilyttämään ja siirtämään eteenpäin. Tieto siitä, mitä edelliset sukupolvet ovat tehneet ja käyneet läpi, lisää toivottavasti ymmärrystä, miksi Suomi on kyennyt nousemaan yhdeksi maailman turvallisimmista ja vauraimmista maista.

Sotaveteraanien lisäksi sotaponnisteluihin ja maan jälleenrakentamiseen osallistuivat kaikki suomalaiset. Miesten ollessa rintamalla jäivät siviilityöt naisille, lapsille ja vanhuksille. Esimerkiksi monen maaseudun lapsen lapsuus jäi lyhyeksi, koska piti ottaa vastuuta tilan töistä. Myös heidän työlleen pitää antaa sille kuuluva arvo ja arvostus.

Talvisotaan, jatkosotaan ja Lapin sotaan osallistui yhteensä noin 750 000 suomalaista, heistä naisia oli noin 100 000. Sodissa kaatui noin 97 000 henkilöä ja osa kotiin palanneista oli pahasti invalidisoitunut.

Veteraanien perinnön vaaliminen on siirtymässä veteraaneilta muille. Veteraaneja on jäljellä enää alle 14 000. Heidän keski-ikänsä on jo runsaat 93 vuotta.

On hienoa, että suuri osa veteraaneista saa ja kykenee edelleen asumaan omassa kodissaan.

Apua kuitenkin tarvitaan, mutta sitä on kunnissa vaihtelevasti tarjolla. Avun saaminen ei saisi riippua siitä, missä kunnassa veteraani asuu. Näin asia kuitenkin on. Kysymys ei ole enää rahan puutteesta, koska monissa kunnissa veteraanien palveluihin tarkoitettua rahaa jää käyttämättä. Toiset kunnat ovat hakeneet ja saanet veteraanien palveluihin lisää rahaa. (MT 25.4.)

Joissakin kunnissa veteraanien asiat hoidetaan hyvin ja palvelujen tarve käydään kartoittamassa kotona. Tosissa kunnissa veteraaneille postitetaan palveluseteli ja veteraani saa itse arvioida, millaista apua tarvitsee. Sotaveteraaniliiton sosiaalisihteerin Anni Grundströmin mielestä palvelujen tarpeen arvioimiseksi kotikäynnin pitäisi olla ehdoton.

Grundström muistuttaa, etteivät vähään tottuneet veteraanit raaski käyttää palveluseteleitä, vaan säästävät ne. Sotaveteraanien Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Pertti Kortesniemen mielestä apu on vietävä kotiin asti. Hänen mukaansa kansa, joka ei koskaan saanut mitään ilmaiseksi, ei ole tottunut pyytelemään.

Kuopiossa on päätetty, että veteraaneille tarjotaan kotona asumista tukevat palvelut tarpeen mukaan – maksoi mitä maksoi.

Tärkeä osa veteraanien perintöä on, että ketään ei jätetä. Kortesniemen mukaan veteraanien puolesta tehdäänkin työtä tosissaan loppuun asti, koska niin on luvattu. Kaikissa kunnissa pitää ottaa sama asenne, koska kunniavelka pitää maksaa viimeistään nyt. Sodan kokeneet sukupolvet ansaitsevat parhaan mahdollisen huolenpidon.

Veteraanien perintöä pitää vaalia, mutta sitä pitää myös käyttää. Perintöön kuuluvat muun muassa vastuullisuus, velvollisuudentunto ja tulevaisuudenusko. Näitä arvoja tarvitsevat myös nykyiset ja tulevat sukupolvet.

Veteraanipäivänä on monta syytä vetää siniristilippu salkoon. Kiitos veteraanien uhrausten, meillä on siihen mahdollisuus.