Talous rakennettava terveelle pohjalle

Hallitus kamppailee kaikilla rintamilla luodakseen edellytyksiä talouden kasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Näissä tavoitteissa istui myös torstai-iltaan saakka hallituksen budjettiriihi.

Päätökset valtion tuloista ja menoista ovat tietysti keskeisiä. Velkaantuminen on saatava lopulta kuriin. On myös osattava tehdä ero "syömävelan" ja valtion talouden kannalta investoinneiksi nähtävien menojen välillä.

Hallitus ei voi luoda uusia yrityksiä tai työpaikkoja. Sen tehtävä on päätöksillään luoda edellytykset ja pelisäännöt, jotka rohkaisevat yrityksiä ja kansalaisia aktiivisuuteen.

Hallitus tosin räätälöi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa Suomeen kilpailukykysopimuksen, jonka uskotaan tukevan työllisyyttä ja talouskasvua. Perinteistä tupo-ratkaisua muistuttavan sopimuksen riittävyydestä on kiistelty. Niin tai näin, hallituksen pelivara työmarkkinoilla on nyt valtaosaltaan käytetty.

Kuten demokratiaan kuuluu, hallitukselle satelee ristiriitaisia neuvoja. Eräs keskeinen kiista liittyy toivottuun yhteiskuntarakenteeseen. Tämä on myös valtava taloudellinen kysymys.

Keskustelussa on vallalla jankutus, jonka mukaan kaupungistuminen lisäisi taloudellista tehokkuutta. Tällä perustellaan lähinnä pääkaupungin metropolialueen kasvun kiihdyttämistä. Tunneseikkana väitetään, että ihmiset haluavat muuttaa kaupunkeihin.

Monet tosiasiat puhuvat kuitenkin keskittämistä vastaan. Ihmisten pakkaaminen kasvukeskuksiin sekä sen vaatimat investoinnit näyttävät tulevan sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliiksi.

Suurin ongelma liittyy asumiseen. Tavallinen palkka ei metropolialueella tahdo riittää asumiskuluihin. Puhutaan asuntoköyhyydestä.

Vuokralla asuvista pääkaupungin kotitalouksista 60 prosenttia tarvitsee vuokranmaksuun asumistukea. Usein sitä joudutaan jatkamaan toimeentulotuella.

Edes mainostetut työmarkkinat eivät tue keskittämistä.

Valtiovarainministeriön vertailussa sekä työttömien työnhakijoiden että avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut 2010-luvulla Uudellamaalla kaksi kertaa muuta maata nopeammin. Myös työttömyyden kesto on kasvanut vauhdilla.

Väestön keskittäminen näyttää pikemminkin halvaannuttavan taloutta kuin tehostavan sitä.

Talouden käänteenä iloitaan rakentamisen kääntymistä rivakkaan kasvuun. Ei ole varmaa, kuinka paljon tästä kasvusta on syytä iloita.

Rakentaminen keskittyy metropolin muutamiin suuriin hankkeisiin – ne sisältävät sekä asuin- että infrarakentamista. Listalla on metroa, kehärataa, siltoja ja Raide-Jokeria. Suunnitellun radan varteen ollaan kaavoittamassa jopa 80 000 uutta asuntoa.

Harva kysyy, mitä näissä asunnoissa asuvat ihmiset tulevat tekemään. Heidän työnsä pitäisi olla tuottavaa, jotta kalliit uudet asunnot tulisivat maksetuiksi.

Asuntoja varmasti metropolissa tarvitaan. Näyttää silti, että niistä tulevat eniten hyötymään muut kuin niiden asukkaat.

Pääkaupunkiseutu on tärkeä hallinnon, kaupan, pääkonttoreiden ja palveluiden keskittymä. Se voi menestyä vain, jos maassa on riittävästi menestyvää teollista ja tuotannollista toimintaa.

Tervettä kasvua Suomen taloudelle luo tällä hetkellä erityisesti metsäsektori ja sen suuret investoinnit. Myös metalli- ja ruoka-ala kannattelevat Suomea pitkässä taantumassa.

Hallituksen on päätöksillään luotava edellytyksiä myös "tuotanto-Suomen" menestykselle. Silloin ihmisetkin voisivat useammin asua edullisesti, maaseutumaisessa ympäristössä lähellä työpaikkaa, kuten he tutkimusten mukaan haluavat.