Vapaakauppa Etelä-Amerikan kanssa sisältää useita ongelmia − saksalaisvetoinen komissio runnoo sitä läpi kyseenalaisin keinoin
Mercosur-vapaakauppasopimuksen runnominen läpi määräenemmistöpäätöksellä ei vahvista EU:n yhtenäisyyttä eikä hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen allekirjoitti vapaakauppasopimuksen Etelä-Amerikan Mercosur-maiden johtajien kanssa perjantaina. Kuva: Dati BendoPerjantaina syntynyt sopu EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden vapaakaupasta on monella tavalla historiallinen. Neuvottelut Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn muodostaman liiton kanssa, alkoivat viime vuosituhannen puolella ja valmistakin piti olla vuonna 2019. Silloin kuitenkin EU-maat tyrmäsivät valmiiksi neuvotellun sopimuksen.
Lähtökohtaisesti Mercosurin kaltainen laaja poliittinen sopimus edellyttää ratifiointikierrosta kaikissa EU-maissa. Komissio on kuitenkin väläyttänyt sopimuksen kauppaa koskevien pykälien irrottamista muista asioita, jolloin se voitaisiin hyväksyä määräenemmistöllä ministerineuvostossa ja yksinkertaisella enemmistöllä Euroopan parlamentissa. Menettelyn oikeudellista pohjaa on kyseenalaistettu, koska jäsenmaat ovat alkuperäisessä neuvottelumandaatissaan lähteneet siitä, että sopimuksen voimaantulo edellyttää kaikkien EU-maiden hyväksyntää.
Jos määräenemmistöpäätös pitää, vaatisi sopimuksen kaataminen taakseen maat, joissa asuu vähintään 35 prosenttia EU:n asukkaista. Selkeästi sopimusta vastaan ovat toistaiseksi asemoituneet Ranska, Puola, Itävalta. Joukkoon tarvittaisiin vielä yksi isompi tai pari pienempää jäsenmaata, jotta riittävä määrävähemmistö syntyisi. Läpimeno ei ole varmaa myöskään EU-parlamentissa.
Eri eturyhmien näkemykset ovat pitkien neuvottelujen aikana tulleet tutuiksi. Sitä kannattavat teollisuuden eturyhmät, vastustajien puolella ovat viljelijät ja ympäristöjärjestöt. Sopimukseen sisältyvien naudanlihan ja broilerin tullivapaiden kiintiöiden pelätään vievän markkinoita EU-maiden ja esimerkiksi Ukrainan tuotannolta. Ympäristöjärjestöissä pelätään kaupan vapauttamisen lisäävän metsäkatoa ja ilmastopäästöjä Etelä-Amerikan maissa, kun ruuan tehotuotanto entisestään laajenee.
EU-komissio on rauhoitellut pelkoja korostamalla kiintiöiden suhteellisen pientä osuutta EU-markkinoista ja sopimukseen liittyviä ympäristösitoumuksia, jotka ainakin teoriassa velvoittavat Mercosur-maita lisäämään tuotantonsa kestävyyttä. EU:n tavoitteet ovat osin ristiriitaisia. Kauppasopimuksella lihan tuontia Etelä-Amerikasta vapautetaan, kun sitä samalla yritetään metsäkatoasetuksella rajoittaa.
Lihan tuontia Etelä-Amerikasta vapautetaan, kun sitä samalla yritetään metsäkatoasetuksella rajoittaa.
Kauppaneuvottelut kytkeytyvät yhä tiiviimmin geopoliittiseen kamppailuun maailman eri valtakeskusten välillä. Yhteistyön Etelä-Amerikan kanssa voi nähdä vahvistavan EU:n asemaa tässä isossa pelissä, kun yhteistyö Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa muuttuu yhä haastavammaksi. Toisaalta voi ajatella, että Eurooppa on vapaakauppainnossaan sinisilmäinen, kun muut suurvallat suojelevat omaa tuotantoaan yhä määrätietoisemmin.
Tammikuussa virassaan aloittava Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on viime aikoina entisestään koventanut tulleihin liittyviä puheitaan. Trump näkee tullit keinona pakottaa muut maat tekemään amerikkalaisille myönteisiä päätöksiä. Tuoreessa NBC-uutiskanavan haastattelussa hän kytki jopa sotilasliitto Naton tulevaisuuden kauppapolitiikkaan. Trumpin mukaan ei ole reilua, että Yhdysvallat puolustaa Eurooppaa samalla kun EU ei hyväksy amerikkalaisia tuotteita markkinoilleen.
Sopimuksen ajoitus liittyy vahvasti saksalaisen autoteollisuuden ahdinkoon. Ala on menettänyt kilpailukykyään pitkälti omien virheidensä seurauksena. Eurooppalainen maataloussektori on sen sijaan yksi harvoista EU:n viennin valopilkuista. Maatalousvienti ylittää jo kirkkaasti autoteollisuuden, eikä ole yhtä riippuvainen kiinalaisista komponenteista.
Suomi on perinteisesti tukenut Mercosur-sopimusta, vaikka kaupankäynti alueelle on ollut suhteellisen pientä. Kantaa kannattaa nyt arvioida kriittisesti, sopimuksen läpimeno voi olla yhdestä pienestä jäsenvaltiosta kiinni.
Juttua korjattu 12.12. klo 8:39. Hollannin hallitus pohtii vielä kantaansa Mercosur-sopimukseen. Maan parlamentti on aiemmin äänestänyt sitä vastaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









