Unelmakoti maalla kaikkien ulottuvilla

Joidenkin ekonomistien ja asiantuntijoiden mielestä maaseudulla asuntojen arvot romahtavat kun ihmiset muuttavat niin sanottuihin kasvukeskuksiin. Kaupungistumista pidetään luonnonvoimana, joka tyhjää maaseudun, vie palvelut ja tuhoaa kiinteistöjen arvot.

Asuntojen arvojen romahtamista ei ennakoida tapahtuvan pelkästään syvällä maaseudulla, vaan myös suurimassa osassa maakuntakeskuksista. Esimerkiksi Hypon toimitusjohtajan Ari Paunan mielestä alle 200 000 asukkaan kaupungit putoavat uskottavien asunto- ja vakuusmarkkinoiden kategoriasta.

Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi, että asuntomarkkinat jakaantuvat. Suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat, ja toisaalla asuntojen arvo laskee ja asunnoille on vaikea löytää ostajaa tai vuokralaista. (MT 27.10.).

Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastojen mukaan näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Romahdusennusteista huolimatta haja-asutusalueiden kiinteistöjen hinnat eivät ole pudonneet. Hinnat ovat pysyneet tasaisina, joissakin maakunnissa jopa nousseet. Esimerkiksi Lapissa haja-asutusalueiden kiinteistöjen hinnat ovat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen.

On varmasti totta, että asuntomarkkinat jakaantuvat. Jakaantuminen johtuu kuitenkin siitä, että kaupungeissa asuntojen hinnat nousevat vauhdilla.

Asumiskustannukset ovat erityisesti pääkaupunkiseudulla jo niin korkeat, ettei keskituloisillakaan ihmisillä ole varaa ilman asumistukea asua. Kela maksoi viime vuonna asumistukea 1,9 miljardia euroa ja asumistuen piirissä oli 860 000 ihmistä.

Asumistukimenot ovat kasvaneet kahdeksan vuotta peräkkäin. Viime vuoden asumistukimenot olivat 11 prosenttia suuremmat kuin edellisenä vuonna. Asumistuen lisäksi arviolta puolet noin 800 miljoonan euron toimeentulotuesta meni asumiskustannuksiin.

Kaupungistumisen puolesta puhuvat muistuttavat usein, ettei kaupunkien voimavaroja saa ohjata muualle, koska se on keinotekoista aluepolitiikkaa.

Useinkaan ei kiinnitetä huomiota siihen, että ilman asumistukia kaupungeissa asuminen olisi suurelle joukolle ihmisiä mahdotonta. Luonnonlaki näyttää tarvitsevan jatkuvasti paisuvaa tukea toimiakseen, koska asumistukimenoista yli 80 prosenttia maksettiin kaupunkeihin.

Pelkät asumis- ja toimeentulotuet eivät yksin edes riitä. Valtio on tukenut lähes 400 000 vuokra-asunnon rakentamista. Niistä suuri osa sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Asumisen kalleudesta ja ongelman suuruudesta kertoo myös, että suurin osa asumistuen saajista asuu valtion tuella rakennetuissa asunnoissa.

Välillisesti asumistuet ovat yritystukia, koska palkat ovat asumiskustannuksiin suhteutettuina pienet. Jos tukia ei olisi ja työntekijöistä halutaan pitää kiinni, pitäisi varsinkin pääkaupunkiseudulla maksaa nykyistä suurempaa palkkaa. Vaihtoehtoisesti asuntojen hintaa ja vuokria pitäisi alentaa.

Viime vuonna Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin, missä he haluaisivat asua, jos saisivat vapaasti valita eikä raha tai työpaikka rajoittaisi valintaa. Tutkimuksen mukaan noin joka kolmannen suomalaisen haavekoti sijaitsee maaseudun haja-asutusalueella. Suurten kaupunkien keskustoissa haluaisi asua vain joka kymmenes.

Huolimatta siitä, että asuntojen hinnat eivät ole maaseudulla romahtaneet, ei unelmakodin hankkiminen maaseudulta ole kallista. Pääkaupunkiseudun yksiön hinnalla saa maaseudulta isolla tontilla sijaitsevan omakotitalon tai jopa maatilan pihapiirin rakennuksineen.

Nykyteknologia tekee mahdolliseksi työn tekemisen missä tahansa. Jos yhteydet toimivat ja palvelut ovat kohtuullisen matkan päässä, on unelmakoti maalla kaikkien ulottuvilla.