Elintarvikeviennin perusta on erinomaisessa kunnossa

Suomalainen kaura on maailmanluoka terveystuote. Kuva: Carolina Husu

Ruuan tuotannon omavaraisuuden merkitys on parin viime vuoden aikana ymmärretty. Omavaraisuuden ylläpitäminen ja turvaaminen edellyttää myös ruuan vientiä.

Kriisitilanteissa ruuan tuonti voi vähentyä ja jopa loppua nopeasti. Kotimaisen tuotannon pitäisi pystyä korvaamaan tuontiruuan osuus. Se ei onnistu, jos tuotanto ei kata normaalioloissakaan kotimaista kysyntää. Vanhan säännön mukaan ruokaa ei ole riittävästi, jos sitä ei vähän jää. Tätä ei Suomessa kuitenkaan tunnuta ymmärrettävän, koska ruokavientiä edistävän Food from Finland -ohjelman rahoitus on loppumassa.

Vaikka elintarvikkeiden vientiä on onnistuttu kasvattamaan, on tuonti kasvanut nopeammin. Viime vuonna viennin arvo ylitti kaksi miljardia euroa, mutta tuonnin arvo on noin kolminkertainen.

Food from Finland -ohjelman johtajan Esa Wrangin muistuttaa, että ohjelma on monen elintarvikeyrityksen selkäranka ja viennin mahdollistaja. Hänen mukaansa elintarvikkeiden viennin edistäminen on erityisen tärkeä myös maataloustuottajille. Kotimaan ruokamarkkina ei ole kasvanut viidentoista vuoden aikana lainkaan, mutta tuonti on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä on ajanut kotimaisen ruuantuotannon entistäkin ahtaammalle. (MT 10.2.)

MTK:n kansainvälisen kaupan johtajan Thimjos Niniosin ennakoi, että jos Food from Finland -ohjelman rahoitus loppuu, on turha odottaa elintarvikeviennissä kasvua.

Elintarviketeollisuusliitto ja MTK vaativat viime viikolla elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle lähettämässään kirjeessä keskeyttämään ruokavientiohjelman alasajon ja jatkamaan sitä ensi vuoden. Lintilä kertoo kehottaneensa Business Finlandia keskeyttämään ohjelman alasajon, mutta rahoituksen jatkaminen on seuraavan hallituksen asia.

Ruotsi on onnistunut elintarvikeviennissäkin meitä paremmin. Itsestään ei menestys ole länsinaapurille tullut, vaan valtio on ollut vahvasti mukana. Keski-Karjalan ELOT-hankkeen projektipäällikön Päivi Karhusen mielestä Suomelta puuttuu ruokaviennissä strateginen perspektiivi. Ruotsissa on sellainen hänen mukaansa ollut jo kauan. Try Swedish -ohjelma on toiminut jo 25 vuotta. (MT 26.1.)

Tuloksia on Ruotsissa myös saatu. Suomen elintarvikkeiden viennin arvo nousi vuoden 2019 1,6 miljardista eurosta vuoteen 2021 mennessä 1,7 miljardiin. Samassa ajassa Ruotsin elintarvikkeiden viennin arvo nousi miljardilla 7,5 miljardiin euroon.

Mallia voi hakea myös Irlannista. Maan ruokaviennin arvo on yli kuusinkertainen Suomen vientiin verrattua. Ruotsin tapaan Irlannissa on elintarvikevientiä varten oma pysyvä organisaatio, jolle on taattu pitkäaikainen rahoitus.

Suomalaiset ovat onnistuneet brändäämään itsensä muun muassa jäänmurtajien, öljynporauslauttojen ja loistoristeilijöiden rakentajana. Onkin ihmeellistä, ettei sama onnistu elintarvikkeiden viennissä.

Elintarvikeviennin perusta on erinomaisessa kunnossa. Suomalainen ruoka on tutkitusti EU:n puhtainta. Meillä käytetään esimerkiksi torjunta-aineita kasvintuotannossa ja antibiootteja kotieläintuotannossa muihin maihin verrattuna todella vähän, ja suomalainen kaura on maailmanluokan terveystuote.

Elintarvikevientiä voisi edistää, jos osaisimme itse arvostaa kotimaisen ruuan lisäksi sen tuottajaa. Tuottajien tehtävä tuntuu olevan tuottaa ruuan sijaan ympäristöpalveluja muulle yhteiskunnalle. Tällaiselle pohjalle viennille tärkeän oman ruokakulttuurin rakentaminen on vaikeaa.

Kaikissa maissa kotimaista ruokaa pidetään parhaana. Suomessa se on tutkitusti sitä.