Maankäyttö kuuluu myös maanomistajille

Hallitusten lainvalmistelun tasoa on vuosia arvosteltu heikoksi. Tämä on näkynyt esimerkiksi vuosikymmeniä kestäneenä sosiaali- ja terveyspalvelu-esitysten törmäämisenä eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Samoja ongelmia on ollut myös koronaan liittyvissä kiireellisissä lakiesityksissä.

Lainsäädännön arviointineuvosto on arvostellut pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusta muun muassa siitä, että lakiesitysten tavoitteet ovat vaikeasti hahmotettavissa, tutkimustietoa on jätetty hyödyntämättä ja esitysten vaikutusarviointi on ollut riittämätöntä.

Lainvalmistelun ongelmat näkyvät hiljattain lausuntokierrokselle lähetetyn maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa. Sen lisäksi, että lakiesityksen sisältö herättää arvostelua, sen valmisteluprosessia arvostellaan poikkeuksellisen ankarasti. (STT 2.10.)

Asiantuntijana valmistelutyöryhmässä olleen oikeustieteen tohtorin Martti Häkkäsen mielestä valmisteluprosessi on ollut erikoinen.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen lähti heti alussa pieleen. Uudistusta valmistelevaan työryhmään ei otettu mukaan maanomistajien ja elinkeinoelämän edustajia.

Tähän kiinnittivät huomiota myös Häkkänen ja maa- ja metsätalousministeriötä työryhmässä edustanut hallitusneuvos Vilppu Talvitie. Heidän näkemyksensä mukaan oli ongelmallista, ettei työryhmässä ollut elinkeinoelämän ja maanomistajien edustusta, vaikka lain vaikutusten kannalta nämä ovat keskeisiä toimijoita.

Häkkäsen mukaan lainvalmistelua on ohjannut liikaa – sinänsä tärkeä – kunta- ja muu viranomaisnäkökulma. Hänen mielestään myös useat merkitykselliset kysymykset on valmisteltu työryhmän ulkopuolella. Työryhmällä ei ole ollut tämän vuoden aikana vaikutusmahdollisuuksia esityksen lopullisen sisältöön.

Erittäin poikkeuksellista on, että sen lausuntokierrokselle lähetettiin – työryhmän tai hallituksen esityksen sijaan – ympäristöministeriön oma ehdotus. Toimintatapaa arvostelleen Kuntaliiton mielestä on valitettavaa, ettei työryhmän osallistuminen lainvalmistelun kriittisiin vaiheisiin ei ole mahdollista. Talvitien mukaan yleensä kun työryhmä asetetaan, se valmistelee hallituksen esityksen.

Ympäristöministeriön alueet ja yhdyskunnat -yksikön päällikkö Anna-Leena Seppälä selittää poikkeuksellista menettelyä sillä, että työryhmäkään ei olisi todennäköisesti päässyt yksimieliseen ehdotukseen, koska ryhmässä oli hallituksen tapaan paljon erimielisyyttä.

Yksimielisyyttä ei ole myöskään siitä, mitä esityksen lausuntokierrokselle lähettämisestä on sovittu. Seppälän mielestä hallituspuolueiden edustajat ovat sopineet, että esitys voisi lähteä lausunnolle ympäristöministeriön ehdotuksena. STT:n tietojen mukaan näin ei ole sovittu.

Myös lunastuslakia uudistetaan parhaillaan. Lausuntokierrokselle viime kesänä lähetetty hallituksen esitys oli riitainen. Kiistaa on erityisesti maanomistajille maksettavista korvauksista.

Oululainen Martti Saarela arvioi Yliö-kirjoituksessan, että lunastuslain uudistamisesta on tulossa pannukakku. Hänen mielestään hallituksen esitysluonnoksessa sivuutetaan asiantuntijoiden näkemykset. Esitys ei hänen mielestään edistä uudistuksen tavoiteta eli maanomistajien oikeusturvaa eikä heidän yhdenvertaista kohteluaan. (MT 4.10.)

Lainvalmistelussa pyritään työryhmissä huomioimaan eri tahojen asiantuntemus. Maankäyttö liittyvä lainsäädäntö kuuluu myös maanomistajille. Ajatukset eivät useinkaan mene yhteen, mutta kompromissien kautta pyritään yhteisymmärrykseen. Työryhmän ja hallituksen sivuuttaminen lausunnolle lähtevästä lakiesityksestä ei ennakoi tasapainoista lopputulosta. Laajasti vaikuttavissa lakihankkeissa ei ole varaa sooloiluun.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen lähti heti alussa pieleen.