Julkiseen talouteen rakennettiin palkkaratkaisuilla menojenkorotusautomaatti

Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara asteli maanantai-iltana tv-kameroiden eteen mukanaan hartaasti odotettu uutinen: työntekijä- ja työnantajaosapuolet olivat saavuttaneet ratkaisun pitkään jatkuneessa ja tiukkaan umpisolmuun ajautuneessa hoitajien palkkakiistassa.

Hoitajaliitot Tehy ja Super ilmoittivat sopimuksen nostavan palkkoja keskimäärin vähintään 17,3 prosenttia viiden vuoden aikana. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT puolestaan tiedotti sovintoesityksen hyväksymisen jälkeen, että yhdessä kesällä hyväksytyn kunta-alan sopimusratkaisun kanssa se nostaa sote-sopimuksen piirissä olevan henkilöstön ansioita vuosien 2022–2025 aikana keskimäärin vähintään 13 prosenttia.

Sopimuksen osapuolilla on siten eri käsitys siitä, millaiseen sopuun palkoista ja ylipäätään sopimuksen sisällöstä ne ovat päätyneet. Selvyyttä lopputulokseen ei antanut myöskään valtakunnansovittelija Sajavaara, joka kieltäytyi maanantai-iltana ottamasta kantaa hoitajien saaman palkankorotuksen tasoon.

Tärkeintä sovintoratkaisussa on sen tuoma työrauha sosiaali- ja terveysalalle, joka on muutenkin isossa murroksessa vuodenvaihteessa toteutuvan hyvinvointialueuudistuksen vuoksi.

Sovulla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Kumpi tahansa sopimuksen osapuolista olikaan maanantaisissa korotusarvioissaan lähempänä totuutta, kalliiksi julkisten alojen palkkaratkaisut joka tapauksessa yhteiskunnalle käyvät. Tämä kävi selväksi jo kesällä, kun KT sitoututui nostamaan kaikkien julkisen alan työntekijöiden palkkoja vuoteen 2024 asti korotuksilla, jotka ylittävät runsaalla kolmella prosentilla yksityisten alojen saamat palkankorotukset. Se rakensi Suomeen julkisten menojen kasvuautomaatin, jonka tehon tulevat määrittelemään ennen muuta palkkakierroksiaan vasta käynnistelevät yksityiset vientialat.

Tällaisia korotusautomaatteja Suomi ei olisi tarvinnut tilanteessa, jossa oltiin jo valmiiksi Ukrainan sodan, voimakkaan inflaation ja energiakriisin keskellä. Lisäksi valtio ja kunnat ovat pahasti velkaantuneita.

Koska palkkaratkaisut on joka tapauksessa nyt hyväksytty ja julkisten palkkamenojen voimakas kasvu-ura kivetty, julkisia menoja joudutaan väistämättä tarkastelemaan erittäin kriittisesti. Lisävelalla julkista puolta ei pidä enää rahoittaa, joten seuraavilla hallituksilla on väistämättä edessään priorisointia ja väen vähentämistä.