EKP:n koronnostot satavat pankkien laariin

Kuva: Markku Vuorikari, Jarno Mela, Nina Kaverinen, Juho Leskinen

Pitkään jatkunut elvyttävä rahapoli­tiikka päättyi runsas vuosi sitten, kun Euroopan keskuspankki (EKP) lähti inflaation vastaiseen taisteluun korkoasein. Viime kevääseen asti ohjaus­korot olivat pitkään jopa miinuksella. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti inflaation lähes kymmeneen prosenttiin. EKP:n korotavoite on noin kaksi prosenttia.

Korkoja nostavat myös muiden muassa Yhdysvaltojen keskuspankki. Korkoja on vuoden aikana nostettu monta kertaa. Viimeksi EKP nosti kaikkia ohjauskorkojaan toukokuussa 0,25 prosenttiyksikköä. Toden­näköisesti uusia koronnostoja on vielä tulossa, koska inflaatio on edelleen reilusti yli tavoitteen. Nousevat korot sopivat huonosti tilanteeseen, jossa talouskasvu on hidasta mutta keskuspankkien ensisijainen tehtävä on pitää hinnat kurissa.

Julkisuudessa korkojen nopeaa nousua on pidetty erityisesti asuntovelallisten ongelmana. Korkojen nousu vaikuttaa kaikkiin lainoihin riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen laina on otettu. Hämeen­linnalainen maanviljelijä Janne Näsi uskoo, että korkojen nousu koskee erityisesti sellaisia maataloustuottajia, jotka ovat investoineet ja kehittäneet toimintaansa viime vuosina mittavasti (MT 7.6.).

Kaikki eivät ole kohonneista hinnoista kärsineet. Kauppoja on moitittu, että ne ovat tehneet päivittäistavarakaupassa kriisin keskellä ennätyksellistä tulosta. Niin ovat tehneet myös pankit, koska nolla­koron aikaiset pankkien omat lainmarginaalit ovat jääneet voimaan. OP-ryhmän tulos nousi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 176 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Korkokate kasvoi 84 prosenttia. Nordean liikevoitto kasvoi saman aikaan 34 prosenttia.

Ohjauskorkoihin pankit eivät voi vaikuttaa, mutta Näsin mielestä pankit voisivat tarkastella omia marginaalejaan. Hän muistuttaa oleellisesta asiasta: Liikepankkien toimintaan kuuluu maksimaalisten voittojen tavoittelu, mutta osuustoiminnallisuudessa vähempikin voisi riittää. Osuuskunnan tarkoitushan on tarjota jäsenilleen hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin ja edistää jäsenten taloudellista hyvinvointia.