Suomalaiset uskovat, että rahalla voi ostaa päätöksiä – todistustaakka on nyt poliitikoilla

Maanantaina julkaistu MT:n kyselytutkimus paljasti huolestuttavia tietoja suomalaisen demokratian tilasta. Lähes kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että vaalirahalla voidaan vaikuttaa yksittäisiin poliittisiin päätöksiin. Kuten eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä muistuttaa, tällainen toiminta olisi ilmiselvää korruptiota (MT 17.8.). Suurin osa kansasta siis pitää suomalaista demokratiaa korruptoituneena.

Todellisuus ei kuitenkaan liene näin karu. Tuloksissa näkyy Garden Helsinki-areenahankkeen lobbauskohu ja keskustelu pääministeri Petteri Orpon (kok.) mahdollisesta jääviydestä Uudenkaupungin autotehtaan tukipäätöksissä. Molemmissa tapauksissa on nostettu esiin yhteydet vaalirahoittajiin. Vaikka mitään näyttöä vaalirahoituksen ja päätösten suhteesta ei ole esitetty, syntyy kansalaisille väistämättä epäilyksiä. Osittain kohuissa on ollut kyse hallituksen ja opposition välisestä nokittelusta. Tämä näkyy myös MT:n gallupin tausta-aineistossa. Oppositiopuolueiden kannattajat epäilevät päätöksenteon asiallisuutta selvästi hallituspuolueiden kannattajia enemmän.

Vaatimukset poliittisen toiminnan avoimuudesta ovat edenneet kohujen kautta. Nykyisen lainsäädännön taustalla on vuoden 2008 monimutkainen vaalirahoituskohu. On selvää, että sananvapauteen kuuluu myös oikeus rahoittaa tärkeinä pitämiään poliittisia päämääriä. Pieniä summia pitää jatkossakin olla mahdollista antaa nimettömänä. Vaalirahoitus ei kuitenkaan saisi synnyttää nykyisenkaltaista mielikuvaa korruptiosta.

Yksi tapa lisätä avoimuutta olisi velvoittaa ehdokkaat ilmoittamaan vaalirahoituksesta jo ennen vaalipäivää. Se on nykyäänkin mahdollista, mutta harva ehdokas toimii niin. Pakollisen ennakkoilmoituksen myötä yhteydet rahoittajiin olisivat äänestäjien tiedossa ja myös ehdokkaat itse joutuisivat arvioimaan niitä kriittisesti. Se saattaisi myös yleisesti hillitä vaalirahoitukseen liittyvää varustelukilpaa.

Ehdotus saa vahvan tuen suomalaisilta. Lähes 80 prosenttia vastaajista ajattelee, että kansanedustajaehdokkaiden pitäisi antaa vaalirahailmoitus jo ennen eduskuntavaalien äänestyksen alkamista. Järjestelmään liittyisi väistämättä puutteita. Ne eivät ole kuitenkaan niin isoja, etteikö avoimuuden lisääminen kannattaisi. Mediassa tietysti puitaisiin vaalirahailmoituksista vaalien alla. Siinä ei ole pelättävää, jos asiat ovat kunnossa.

Suomi on toistaiseksi pysytellyt kärkisijoilla kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan poliittisen korruption yleisyyttä. Tilanne ei ole itsestään selvä. Korruptio on viime vuosina lisääntynyt monissa perinteisissä Länsi-Euroopan demokratioissa Yhdysvalloista nyt puhumattakaan. Korruptio nakertaa aina demokratiaa, luottamusta ja yhteiskunnan toimivuutta. Siksi korruptioepäilyihin täytyy suhtautua vakavasti.

Politiikkojen ja liike-elämän suhteet ovat siistiytyneet paljon 1970-luvun televisiolahjuksista lähtien. Suhmurointi ei ole silti hävinnyt mihinkään, kuten Garden Helsinki-vyyhti osoittaa. Julkisen vallan käyttö perustuu luottamukseen. Pelkkä lain noudattaminen ei riitä. Toiminnan pitää myös näyttää asialliselta ja avoimelta. Vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen pakollisuus olisi politiikan maineen palautukselle hyvä alku.