EU:n suuntaan yhteisillä tavoitteilla

Euroopan unionin seuraavan ohjelmakauden (2021–2027) budjetin valmistelu on lähdössä toden teolla käyntiin. Komissio antoi oman budjettiehdotuksensa toukokuun alussa, ja keskiviikkona EU-parlamentti kertoi mielipiteensä tulevasta budjetista ja yhteisestä maatalouspolitiikasta (cap).

Seuraavan ohjelmakauden budjetin tekemistä vaikeuttavat brexit sekä lisärahan tarve muun muassa puolustukseen, rajavalvontaan ja maahanmuuttoon. Komissio haluaa myös panostaa nykyistä enemmän innovaatioihin ja tutkimukseen.

Vaikka komissio esitti jäsenmaiden maksujen korottamista, joutuivat maatalous- ja aluekehitysbudjetit leikkauslistalle. Maatalouden tuista esitettiin leikattavaksi viisi ja aluekehitysrahoista seitsemän prosenttia. Todellisuudessa leikkaukset olisivat esitettyäkin suurempia, koska inflaatiota ei ole otettu huomioon.

Maatalousrahojen leikkaus ei kelpaa EU-parlamentille. Parlamentti hyväksyi keskiviikkona italialaisen europarlamentaarikon Herbert Dorfmannin kokoaman raportin tulevasta maatalouspolitiikasta. Päätöslauselman mukaan budjetin leikkauspaineista huolimatta aluekehitystä ja maataloutta tulee puolustaa.

Raportin laatijan Dorfmannin mielestä maataloustukea ei saa leikata, koska maatalouden tulee olla jatkossa innovatiivista, kestävää sekä houkuttelevaa myös nuorille. Komission suuntaan Dorfmann muistutti, ettei ole innovatiivista leikata maaseuturahoja.

Komissiolta odotetaan tänään yksityiskohtaisempaa cap-esitystä. Tiistaina komissio selvensi esitystään seuraavan ohjelmakauden alue- ja rakennekehitysrahoista. Vaikka komission esitys oli alunperinkin pelättyä parempi, sisältää komission budjettitäsmennys Suomen kanalta myönteisen yllätyksen.

Alue- ja rakennepolitiikkaan komissio esittää Suomelle seuraavalle ohjelmakaudelle sata miljoonaa euroa nykyistä ohjelmakautta enemmän eli 1,6 miljardia euroa. Se tarkoittaisi Suomelle alue- rakennerahastorahoihin viiden prosentin kasvua samaan aikaan kun niitä leikataan EU-budjetista seitsemän prosenttia.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä komission esityksessä on otettu Suomen erityisolosuhteet huomioon. Suomen tavoitteena on ollut, että muun muassa harva asutus säilyy kriteerinä rahojen jaossa.

Vaikka tässä vaiheessa näyttää alue- ja rakennerahastojen sekä maataloustukien osalta kohtuulliselta, ei rahoja kannata vielä laskea. Peli on vasta alussa ja lopullisten päätösten tekemiseen on vielä pitkä matka. Jäsenmaiden intressit ovat erilaisia. Lisäksi komission esitystä käsitellään vielä monta kertaa parlamentissa ja jäsenmaiden Eurooppa-neuvostossa. Lopullinen ratkaisu tehdään komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa.

Suomen etujen puolustamista helpottaisi merkittävästi, jos meillä olisi EU:n yhteisistä politiikkalohkoista yhteinen kanta. EU:n ilmastopolitiikassa sellaista ei löytynyt. Samanlainen tilanne uhkaa maatalouspolitiikkaa. Vihreiden valmisteilla olevassa tavoiteohjelmassa halutaan leikata kansallisia maataloustukia.

Vihreistä löytyy onneksi erilaisiakin näkemyksiä. Puolueen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää on ohjelmaluonnoksen laatijoiden kanssa eri mieltä. Hänen mielestään leikkausesityksen taustalla on tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä. Vaatimus kansallisen maataloustuen leikkaamisesta kertoo Halmeenpään mukaan, ettei ole ymmärretty, miksi maataloustukia on olemassa.

On todennäköistä, että ennen EU:n budjetin lopullista hyväksymistä käydään sekä eduskuntavaalit että EU:n parlamenttivaalit. Suomen kannalta olisi erittäin tärkeää, että meillä olisi EU:n suuntaan yhteinen linja. Se antaisi seuraavallekin hallitukselle tukevan selkänojan.