Jätevesiasetus saatava maaliin

Pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallituksen taival jäi ennätyslyhyeksi, mutta sen vaikutukset ovat olleet pitkäaikaisia. Hallituksen kesäkuussa vuonna 2003 antama haja-asutusalueita koskeva jätevesiasetus hakee edelleen muotoaan.

Asetusta on jo useaan kertaan muutettu ja määräaikoja jatkettu. Valmista ei kuitenkaan ole tullut. Välillä kiivaskin keskustelu Jäätteenmäen hallituksen ympäristöministerin Jan-Erik Enestamin (r.) esittelemästä asetuksesta jatkuu myös meneillään olevalla hallituskaudella.

Kiivaimmillaan keskustelu oli Paula Lehtomäen (kesk.) toimiessa ympäristöministerinä. Vaikka Lehtomäki esitti asetukseen lievennyksiä ja lisää siirtymäaikaa, niin ”paskalaki” vaikutti merkittävästi siihen, että keskusta hävisi eduskuntavaalit.

Kiviniemen hallitus puolusti perinnöksi saamaansa jätevesiasetusta luottamuslauseäänestyksessä syksyllä 2010. Vaikka hallitus selvisi kristillisdemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten tekemästä välikysymyksestä, ei hallituspuolueistakaan löytynyt ymmärrystä asetusta kohtaan. Onnettoman asetuksen hallitukselle aikoinaan esitellyt Enestamkin myönsi, että asetus oli virhe.

Jätevesiasetuksen yhteydessä nähtiin sellainenkin kummallisuus, että eduskunta paransi ympäristönsuojelulain käsittelyn yhteydessä lakimuutoksella hallituksen antamaa asetusta. Yleensä asetuksella tarkennetaan lakia eikä päinvastoin.

Monista muutoksista huolimatta jätevesiasetus nousi jälleen yhdeksi vaaliteemaksi myös viime kevään eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaiset vaativat hylkäämään epäonnistuneen jätevesiasetuksen kokonaan, ja keskusta vaati siihen muutoksia. Myös ympäristöministeriksi Alexander Stubbin hallitukseen noussut Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ilmoitti olevansa tyytymätön jätevesisäännöksiin. Grahn-Laasonen jatkoikin asetuksen siirtymäaikaa kahdella vuodelle vuoteen 2018.

Koska keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus muodostivat vaalien jälkeen hallituksen, ei ollut mikään yllätys, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen hallitusohjemassa päätettiin laittaa asetus uusiksi.

Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa, että ennen vuotta 2004 rakennettujen asuinkiinteistöjen jätevesijärjestelmien riittävyys tarkistetaan asuinkiinteistöjen rakennuslupaa vaativien peruskorjausten yhteydessä.

Elykeskuksen ylijohtajan Ari Niirasen johtama haja-asutusalueiden jätevesilain kohtuullistamista pohtinut työryhmä luovutti pari viikkoa sitten raporttinsa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.).

Jo hallitusneuvotteluissa linjatun rakennuslupaedellytyksen lisäksi työryhmä esitti suojavyöhykkeitä herkille alueille sekä listasi perusteet, millä edellytyksillä vaatimuksista voidaan tinkiä. Myös kuntien mahdollisuuksia määritellä herkät alueet ja päättää suojavyöhykkeiden vähimmäisvaatimuksista ehdotetaan lisättäviksi.

Ministeri Tiilikaisen mielestä työryhmän esitys on hyvä. Olennaista on, että kaukana herkistä vesistä olevien vanhojen kiinteistöjen omistajat saavat itse päättää, pidetäänkö talo kunnossa. Jos remonttia tehdään, niin samalla remontoidaan myös jätevesijärjestelmä. Kallista jätevesiremonttia ei tarvitse tehdä turhaan.

Kaksitoista vuotta jatkunut soutaminen ja huopaaminen haja-asutusalueiden jätevesien ympärillä ei ole kunniaksi suomalaiselle säädösten valmistelulle eikä poliittiselle päätöksenteolle. Alun perin vaatimukset olivat ylimitoitettuja ja sellaisia, ettei niiden täyttäminen olemassa olevilla tekniikoilla ollut edes mahdollista. ”Paskalaki” on ollut nimensä veroinen.

Jos hallitusohjelman kirjaukset ja työryhmän esitykset päätyvät lainsäädäntöön saakka, järkevöityy jätevesiasetus huomattavasti. Se on sekä asukkaiden että ympäristön etu.

Toivottavasti pääministeri Sipilän hallitus pystyy muuttamaan ympäristönsuojelulakia niin, että kaksitoista vuotta kestänyt vatuloiminen haja-asutusalueiden jätevesistä viimein loppuu.