Voima jyllää lannoitemarkkinoilla

Sota nosti lannoitteiden hintaa entisestään. Kuva: Markku Vuorikari

Ukrainan sodan seurauksena myös eurooppalaiset lannoitemarkkinat ovat sekaisin. Lannoitteiden hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Venäjän kaasuhanojen sulkeutumisen seurauksena tilanne paheni nopeasti ja lannoitteiden hinnat nousivat pystysuoraan.

Viljankin hinta nousi, mutta tuottajat eivät päässeet siitä hyötymään. Viljan hinnannousu lisää lannoitteiden kysyntää ja nostaa entisestään niiden hintaa. Potin korjaavat isot kansainväliset lannoiteyhtiöt kuten norjalaisomisteinen Yara.

Yhtiö tekee erittäin kovaa taloudellista tulosta. Luken erikoistutkija Olli Niskanen arvioi, että Yara hyötyy Euroopassa valtavasti globaalista hankintaketjustaan. Hänen mukaansa kilpailuviranomaisen tehtävä on arvioida, onko kilpailua poikkeusoloissa riittävästi ja yrityksen toiminta reilua. Suomessa Yaran markkinaosuus oli jo ennen Ukrainan sotaa noin 80 prosenttia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kuitenkaan katso, että yhtiöllä olisi määräävä markkina-asema (MT 9.11.).

Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun professorin Minna Halmeen mielestä oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden näkökulmasta Yaran olisi hyvä tulla hinnoittelussaan viljelijöitä vastaan. Yhtiöillä on omat vastuullisuusohjelmansa, mutta onko vastuuta. Halmeen mielestä vastuullisuudessa on huomioitava ekologinen, sosiaalinen ja pitkän ajan taloudellinen kestävyys.

Kustannuksia nostavat myös muut ruokaturvasta huolissaan olevat. EU haluaa suojata omaa, venäläisen kaasun varaan rakentuvaa lannoiteteollisuuttaan tulleilla. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin mukaan tullit kyllä suojaavat teollisuutta, mutta nostavat ruuan tuotantokustannuksia. Tuottajat joutuvat kilpailemaan maailmanmarkkinahinnoilla, mutta eivät saa ostaa lannoitteita maailmanmarkkinahintaan. Valtion asettamat EU-maita tiukemmat raja-arvot raskasmetalleille rajaavat kilpailua tehokkaasti ja lisäävät kustannuksia.

Ruuantuotannossa näyttää olevan, että erityisesti kriisiaikana rahastavat ne, jotka pystyvät. On hyvä pohtia, onko se oikein ja ekologisesti sekä sosiaalisesti vastuullista. Vai onko niin, että voima se on joka jyllää lannoitemarkkinoillakin.