Teollisuudella on nyt varaa maksaa puusta

Maailmanmarkkinat ovat toipumassa koronakriisin aiheuttamasta taantumasta. Näin voi päätellä ainakin sahatavaran ja sellun kysynnän kasvusta ja hintojen noususta. Oman osansa kasvusta selittävät puun suosion kasvu rakennusmateriaalina ja ihmisten lisääntynyt into remontointeihin ja puutarharakentamiseen. Kysyntään vaikuttavat myös talouden ennennäkemättömän suuret elvytystoimet.

Sahatavaramarkkinoilla on menossa poikkeuksellisen jyrkkä nousukiito. Suomalaisten sahojen tuotteille on niin kova kysyntä vientimarkkinoilla, että se näkyy rajuina hintojen korotuksina myös kotimaisessa sahatavarakaupassa.

Suomen Puutavara- ja rakennustarvikekauppiaiden yhdistyksen puheenjohtajan Tapio Outisen mielestä sahatavaramarkkinoilla on käynnissä jotakin sellaista, mitä aikaisemmin ei ole koskaan koettu.

Tässä lehdessä (sivu 8.) Outinen sanoo sahatavaran hinnan nousseen räjähdysmäisesti viime syksyn jälkeen. Vuodenvaihteessa sahatavaran hinta nousi 20–25 prosenttia ja huhtikuun alussa saman verran.

Lempääläläisen Lauta Oy:n toimitusjohtaja Juho Kallonen on Outisen kanssa samaa mieltä. Kallosen mukaan sahatavara ei ole koskaan ollut Suomessa niin kallista kuin nyt. Puutavarakauppiaat ovat hänen mielestään hankalassa välikädessä. Vaikka tavaraa liikkuu paljon, enemmänkin menisi kaupaksi. Asiakkaat ovat kiukkuisia, koska toimitusajat venyvät. Jo nyt näyttää, että sahatavaran kysyntä ylittää kesällä tarjonnan.

Nouseva puurakentamisbuumi näkyy myös hirsitalojen kysynnässä. Töysäläisen Honkatalot-hirsitalovalmistajan toimitusjohtajan Harri Vainionpään mukaan hirsitalot viedään käsistä. Talojen toimitusaika on venynyt kolmesta kuukaudesta vuoteen.

Metsäteollisuudella on nyt varaa maksaa puusta. Tukkipuun kysyntäbuumi näkyy myös hinnoissa. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen ei ole aikaisemmin nähnyt näin voimakasta puun hinnannousua tammi–maaliskuussa. Hänen mukaansa harvennushakkuilla maksetaan tukista kovempia hintoja kuin aiemmin päätehakkuilla. (MT Metsä 3/2021)

Sahatavaran lisäksi kysyntää on myös harvennuspuulla. MTK:n kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan sellulla tehdään nyt ennätystuloksia, koska tuotanto on maksimissa ja hinnat lähellä kaikkien aikojen huippua. Rintalan mielestä teollisuuden maksukyky kuitupuusta on ihan jotain muuta kuin tämän päivän hinnat (Metsälehti 6.4.).

Se, että sahoille on tarjolla laadukasta tukkipuuta jatkossakin, edellyttää metsien hyvää hoitoa. Tässä on paljon parantamisen varaa, koska hoitorästejä on vuosien varrella kertynyt valtavasti. Metsien hyvä hoito edellyttää, että myös sellu- ja polttopuun hinnat ovat sillä tasolla, että metsien hoito on kannattavaa. Ilman oikeaan aikaan tehtyä metsänhoitoa ei laadukasta tukkipuuta ole tulevaisuudessa tarjolla.

Maksukyisiä ostajia on liikkeellä myös metsätilamarkkinoilla. Sijoitusrahastot ovat aktivoituneet tilakaupoilla entisestään. Yksityisien metsänostajien on lähes mahdotonta kilpailla metsätilakaupoissa rahastojen ja yhtiöiden kanssa, koska verottaja on niiden tukena.

Vaikka kova kysyntä on myyjien kanalta hyvä asia, liittyy siihen myös uhkia. Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtajan Harri Välimäen mukaan pahimmillaan metsät poistuvat talouskäytöstä, jos ne ostetaan esimerkiksi hiilinieluksi (MT 9.4.). Päästöt ovat ulkomailla, mutta nielut Suomessa. Se olisi iso tappio myös suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.

Hiilinielukauppa on osin villiä, eikä hyvän omantunnon ostaminen aina toteudu käytännössä. Jos metsien hiilinieluista maksetaan joskus oikea hinta, kannattaa metsät pitää omissa käsissä. Muuten nieluista saatava korvauskin menee ulkomaille.

Nielukaupasta saa hyvän omantunnon, jolle ei välttämättä ole perustetta.