Työllisyys kasvaa kohisten ja viimeistään nyt kannattaa unohtaa puheet taantuvista maakunnista

Mualla Suomessa kuin Uudellamaalla työttömien määrä kääntyi selvään laskuun jo kesän 2020 jälkeen eli huomattavan pian koronakevään jälkeen.  Kuva: Jutta Mykrä

Synkkien uutisten keskellä kannattaa kesälomille lähtiessä muistaa yksi asia, joka on hyvin. Työtä tekeviä suomalaisia on nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja ainakin 60 000 enemmän kuin ennen koronapandemian alkua. Vastavalmistuneet pääsevät nopeasti työelämään kiinni ja myös sitkeä pitkäaikaistyöttömyys on alkanut helpottaa.

Työttömyys on aina iso ongelma kansantaloudessa ja ennen kaikkea työtä vailla olevan elämässä ja taloudessa. Korkean työllisyyden ja matalan työttömyyden tavoittelu on myös ollut lähes kaikkien hallitusten kärkiteemojen joukossa.

Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus on siitä poikkeuksellisessa tilanteessa, että sen asettama tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on mahdollista saavuttaa, tai jopa ylittää. Työllisyysasteen saavuttaminen olisi hyvä asia hallitukselle, mutta ennen kaikkea suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jonka rahoitus lepää työssäkäyvien varassa.

Työllisyyden hyvä kehitys ei ole ollut itsestään selvää, eikä ole sitä jatkossakaan. Hyvä selviytyminen koronakriisistä kuitenkin luo uskoa, että tulevistakin kriiseistä selvitään. Hallituksen toimien vaikutuksesta työllisyyteen on erilaisia näkemyksiä, mutta ainakaan hyvää kehitystä ei ole hallituksen toimilla pilattu.

Eniten tummia pilviä Euroopan talouteen tuo nyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Energian hinnat voivat nousta vielä lisää nykyisestä korkeasta tasostaan. Myös Kiinan talouskasvun hidastuminen heijastuu väistämättä tännekin. Suurin peikko on kuitenkin sitkeäksi muuttuva inflaatio, jonka torjuminen voi vaatia Euroopan keskuspankilta talouden hyydyttävää koronnostojen sarjaa.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen avasi keskiviikon lehdessä työllisyystilastojen taustoja (MT 6.7.) Erityisen kiinnostava tieto Sorjosen analyysissa on työllisyyden alueellinen kehitys.

Sorjosen mukaan muualla Suomessa kuin Uudellamaalla työttömien määrä kääntyi selvään laskuun jo kesän 2020 jälkeen eli huomattavan pian koronakevään jälkeen. Uudellamaalla työttömyys kasvoi vielä vuoden verran koronakevään jälkeen ja kääntyi laskuun vasta kesän 2021 kynnyksellä.

Akava Worksin arvion mukaan Uudellamaalla on työttömiä edelleen selvästi enemmän kuin ennen koronakriisiä, runsaan yhdeksän tuhannen henkilön verran. Vastaavasti muualla Suomessa työttömiä on jopa seitsemän tuhatta vähemmän kuin ennen koronakriisiä. Nopeimmin työttömyys on vähentynyt Lapissa, Kainuussa, Savossa ja Kaakkois-Suomessa. Näillä alueilla työttömien lukumäärä on pienin ainakin vuoden 2006 jälkeen

Sorjonen selittää Uudenmaan muuta Suomea huonompaa kehitystä palvelualojen vaikeuksilla. Niiden osuus on Uudellamaalla muuta maata suurempi ja ne kärsivät enemmän koronakriisistä. Ero tasoittuneekin jatkossa ellei korona nosta jälleen päätään syksyllä.

Tosiasia on kuitenkin se, että työllisyys paranee nopeimmin maakuntien Suomessa, ja Kainuun ja Etelä-Savon kaltaisilla alueilla työttömyys on matalampaa kuin Etelä-Suomen kasvukeskuksissa. Osin tilannetta selittää väestön eläköityminen, mutta ennen kaikkea se kertoo elinvoimasta ja kannattavasta yritystoiminnasta maakunnissa.

Hyvää kehitystä kannattaa kaikin tavoin tukea ja pitää huolta siitä, että yrittämisen ja työllistämisen edellytykset ovat tasaveroiset kaikkialla maassa. Erittäin tärkeää on myös pitää huolta toimivasta infrastruktuurista kaikkialla maassa. Maa- ja elintarviketaloudella on keskeinen rooli maaseudun ja maakuntakeskusten taloudessa. Maataloustuotantoa uhkaava romahdus on estettävä ja usko tulevaisuuteen palautettava myös maatiloilla.

Viimeistään nyt kannattaa kuitenkin unohtaa puheet taantuvista maakunnista ja nauttia kesästä. Kului se sitten työssä tai lomalla.