Metsätalouden ansiot jätetään vaalitaistelussa syyttä syrjään
Vaalitaistelun kääntyessä loppusuoralle poliittinen kielenkäyttö kovenee. Tässä vaiheessa päähuomion ovat vieneet pääministeri Sanna Marinin (sd.) epäselvät Hornet-hankkeet ja tuleviin säästöihin liittyvät hallituskumppaneiden blokkaukset. Ympäristökeskustelu on keskittynyt erityisesti metsien hakkuiden rajoituksiin.Metsänomistajien näkökulmasta erityisesti Yleisradion tv-debatit tuntuvat epäreiluilta. Lähtökohtana näyttää edelleen olevan ajatus, jonka mukaan metsiä olisi hoidettu jotenkin väärin.
Ansiota hiilensidonnasta ja biodiversiteetin eteen tehdystä työstä ei metsänomistajille satele. Erittäin pienelle huomiolle jäävät myös vaikkapa kulutukseen, fossiilisten polttoaineiden käyttöön tai lentämiseen ehdotetut rajoitukset.
Tästä ilmapiiristä ammentavat erityisesti vasemmistoliitto ja vihreät, jotka tuntuvat päivä päivältä loihtivan esiin uusia tapoja kurmoottaa kotimaista metsätaloutta.
Metsät ovat toki tuiki tarpeellisia kaikkialla maailmassa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Suomi saattaa jo tällä hetkellä olla vastuullisen metsänhoidon mallimaa, mutta parempaan kannattaa toki pyrkiä.
Silti kotimainen metsätalous ei pysty ratkaisemaan globaalia vakavaa ongelmaa yksin. Itse asiassa kaupallisen metsätalouden ansiot myös ympäristökeskustelussa voivat olla suuremmat kuin vihervasemmiston puheista voisi päätellä.
Maissa, jossa puulla on arvo, metsistä pidetään todennäköisesti huomattavan paljon parempaa huolta kuin siellä, missä tätä kaupallista kannustinta ei ole.
Suomessa hakkuut, harvennukset ja istutukset palvelevat näin sekä kaupallista että ekologista tavoitetta.
Harmillisen helposti debateissa hyväksytään myös näkemys kotimaisten hiilinielujen romahtamisesta. Asiasta kannattaa toki olla huolissaan, mutta esimerkiksi viime vuonna metsät kasvoivat Luonnonvarakeskuksen mukaan 103 miljoonaa kuutiometriä.
Kun hakkuut eivät monista väitteistä huolimatta olleet ennätysmäisiä, puuvarat metsissä kasvoivat peräti 14 miljoonaa kuutiota.
Hakkuumäärä jäi siis hyvin vastuulliselle tasolle. Hiilinielu on edelleen iso ja hiilivarastoa voi kutsua valtavaksi.
Silti ilmastohuolen jakavat toki metsänomistajatkin. Erityisesti metsien kasvun hidastuminen Pohjolassa on ongelma, jota on seurattava tarkasti.
Omituista vaalikeskustelussa on myös metsien taloudellisen arvon täydellinen sivuuttaminen.
Metsäteollisuus tuotti viime vuonna 14,3 miljardia euroa vientituloja, mikä vastaa 20:ta prosenttia tavaraviennistä. Kovasti kaivattuja verotuloja teollisuus ja metsänomistajat tilittivät valtiolle 3,6 miljardia euroa.
Arvostelusta huolimatta pääasiassa keskustan ja sosialidemokraattien elinkeinopolitiikan seurauksena metsäteollisuus myös investoi hallituskaudella peräti viisi miljardia euroa.
Summa on isompi kuin minkään muun hallituksen kaudella tällä vuosituhannella.
Aivan kaikki tuotto ei ole myöskään mennyt ennätystulosta jauhavalle metsäteollisuudelle.
Myös metsänomistajille maksettava tukin hinta kohosi viime vuonna teollisuuden tilastojen mukaan 15 prosenttia. Sellupuulla korotukset olivat jopa 30 prosenttia.
Kokonaisuuden osalta vaalitaistelua käydään nyt vinoin argumentein. Metsätalouden ansiot jätetään täysin syrjään samalla, kun alaa syyllistetään globaaleista ongelmista. Tämä ei lopulta palvele kenenkään etua.
Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu on niin tärkeä, että sitä pitää käydä tasapainoisin ja rakentavin argumentein. Ainoastaan niille voidaan perustaa alan kestävä tulevaisuus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





