Postilla on myös yhteiskuntavastuu

Tavallisen kansalaisen mielestä Postin tehtävä on nimensä mukaisesti pääasiassa jakaa postia. Näin on ollut lähes 400 vuotta. Koska Posti on valtion täysin omistama yhtiö, postipalvelujen pitäisi olla tasapuolisia koko maassa. Postin mielestä näin ei enää ole, vaan Posti haluaa edelleen vähentää lain edellyttämiä velvoitteitaan.

Postilakia ollaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla jälleen uudistamassa. Postilakia uudistetaan nyt kolmatta kertaa kymmenen vuoden aikana. Edellisellä vaalikaudella uudistettu postilaki velvoittaa jakamaan kirjepostia viitenä päivänä viikossa.

Koska jakeluvelvoitteen piirissä olevan postin osuus on vähentynyt nopeasti, Posti haluaa jakeluvelvoitteen supistamista kolmeen päivään viikossa. Jakeluvelvoite ei Postin mielestä pitäisi olla myöskään sidottu tiettyihin päiviin eli posti voisi tulla viikon aikana vaihtelevina päivinä. (MT 1.12.)

Postin postipalvelusta vastaavan johtajan Yrjö Eskolan mielestä yleispalveluvelvoitteen sitominen kiinteisiin päiviin heikentää muun muassa mahdollisuutta työllistää henkilöstöä kokopäiväisesti. Ongelmia on erityisesti haja-asutusalueilla.

Lehdet eivät kuulu jakeluvelvoitteen piiriin, mutta jakelupäivien muutokset vaikuttavat lehtiin suoraan. Lehtien ja niiden tilaajien kannalta vaihtelevat jakelupäivät olisivat todella huono ratkaisu. Maaseudun Tulevaisuuden lakiuudistuksesta antamassa lausunnossa todetaan, että jakelupäivien ja kustannusten ennakoitavuus on kyettävä turvaamaan.

Postin kannalta on ymmärrettävää, että se haluaa päästä eroon velvoittavista säädöksistä, joita kilpailijoilla ei ole. Kirjeiden ja lehtien kantaminen ei ole kuitenkaan suistanut Postia kurjuuteen.

Posti on velvoitteistaan huolimatta menestynyt hyvin erityisesti kilpailussa pakettien kuljettamisessa. Kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Postin oikaistu liikevoitto moninkertaistui 14,7 miljoonaan euroon. Viime vuoden vastaavana aikana voitto oli 3,1 miljoonaa euroa.

Vaikka Posti on osakeyhtiö, se on valtion täysin omistama. Valtion omistus on perusteltua muun muassa siksi, että Postilla on yhteiskunnallisia velvoitteita. Posti on kansalaisten peruspalvelu ja postin kulku pitää turvata koko maassa. Siitä huolehtiminen on yhteiskunnan tehtävä.

Tämä on ymmärretty myös Postissa. Haja-asutusalueiden lehdenkannon turvaamiseksi Postin mielestä tarvitaan riittävän pitkäksi aikaa myönnettävää jakelutukea. Postin mukaan riittävän pitkä aika olisi esimerkiksi kolme vuotta. Lehtien kustantajien ja tilaajien kannalta olisi parempi, että jakelutukea myönnettäisiin huomattavasti pidemmäksi aikaa, ettei siihen tarvitse palata jokaisella vaalikaudella erikseen.

Yritysten tukemisen esteeksi nousee usein EU:n säädökset. Lehtien kuljetustuen kohdalla se ei varmaankaan nouse ongelmaksi, koska Suomi on ainoita maita Euroopassa, jossa jakelutukea ei ole.

Postin yhteiskunnallisesta merkittävyydestä kertoo, että sillä on kansanedustajista koostuva hallintoneuvosto. Postin yhtiöjärjestyksessä, jonka mukaan hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhtiön hallintoa jälkikäteisesti, antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisissa asioissa ja seurata postipalveluiden toimivuutta.

Postin jakeluvelvoite – jos mikä – on laajakantoinen asia. Hallintoneuvostonkin on noudatettava lakia, joten vastuun postipalveluista ja kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta kantavat pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ja eduskunta.

Postilain uudistamisessa päätetään, onko Postilla jatkossa yhteiskunnallinen tehtävä vai pyritäänkö maksimaaliseen tuottoon. Jos yhteiskunnallisia velvoitteita karsitaan edelleen, on pohdittava, pitääkö valtion omistaa pakettienjakoyritys.

Kirjeiden ja lehtien kantaminen ei ole suistanut Postia kurjuuteen.