Putinilla edessään muuttunut Venäjä

Sunnuntaina pidetyt Venäjän presidentinvaalit sujuivat odotusten mukaisesti. Pääministeri Vladimir Putin valittiin presidentiksi ensimmäisellä kierroksella. Putin sai äänistä vajaat 64 prosenttia.

Putinin vaalivoittoa himmentää se, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vaalitarkkailijoiden mielestä vaalit eivät sujuneet täysin sääntöjen mukaisesti. Jopa Putinin vastustajat ihmettelivät, miksi vaaleissa turvauduttiin vilppiin, koska Putin olisi voittanut ne joka tapauksessa.

Arvostelu Putinia ja hänen puoluettaan Yhtenäistä Venäjää kohtaan kasvoi voimakkaasti joulukuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeen. Opposition edustajien mielestä vaalit eivät olleet rehelliset.

Parlamenttivaalit osoittivat kuitenkin, että muutoksen tuulet puhaltavat. Yhtenäinen Venäjä menetti vaaleissa kannatustaan merkittävästi, vaikka säilyttikin enemmistön parlamentissa täpärästi. Puolueen valta-asemaa vaalit eivät kuitenkaan pystyneet horjuttamaan, koska oppositio on hajanainen. Siitä huolimatta vaalitulos pakottaa sekä Putinin että hänen puolueensa ottamaan opposition vaatimukset entistä enemmän huomioon.

Putin on johtanut Venäjää käytännössä jo 12 vuotta, kahdeksan vuotta presidenttinä ja sen jälkeen neljä vuotta pääministerinä. Uuden Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin nosti tuntemattoman Putinin ensin pääministeriksi ja sen jälkeen presidentiksi vuonna 2000.

Venäjällä presidentillä on paljon valtaa, ja sitä Putin myös käytti. Hän korosti kuria ja järjestystä ja laittoi muun muassa yksityistämisprosessissa äkkirikastuneet oligarkit ojennukseen. Myös tiedotusvälineet otettiin tiukkaan kontrolliin. Suuret öljy- ja kaasutulot mahdollistivat sen, että kansalaisten elintaso nousi.

Presidentiksi palaava Putin kohtaa nyt aivan toisenlaisen Venäjän kuin kaksitoista vuotta sitten. Maahan on syntynyt uusi keskiluokka, joka ei enää tyydy siihen, ettei heillä ole mitään sanomista maan asioihin. Valtaapitävät eivät voi enää kahlita vapaata tiedonkulkua, eikä kansalaisten mielipiteitä voida ohjailla monopolitelevisiolla ja lehdillä. Tästä ovat esimerkkeinä sekä parlamenttivaalien että presidentinvaalien yhteydessä järjestetyt suuret mielenosoitukset.

Putin haluaa palauttaa Venäjän vahvan aseman maailmanpolitiikassa. Taloudellisen aseman vahvistamisen lisäksi myös armeijan tilaa kohennetaan. Vaalikampanjan aikana Putin lupasi uudistaa armeijan aseistusta noin 580 miljardilla eurolla.

Venäjän rooli maailmantaloudessa tulee kasvamaan jo senkin takia, että maa hyväksyttiin joulukuussa Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Jäsenyydellä on suuri merkitys myös Suomen ja Venäjän väliselle kaupalle. Jäsenyys tuo vakautta kauppasuhteisiin ja madaltaa ulkomaisten investointien kynnystä Venäjälle.

Putinin paluu presidentiksi merkitsee myös jatkuvuutta. Presidentti Sauli Niinistökin muistutti, että Putinilla on Suomeen vanhat suhteet monella poliittisella tasolla. Hyvät henkilökohtaiset suhteet ovat edelleen tärkeitä, vaikka Venäjä hoitaakin monet asiat nykyisin EU:n kautta.

On syytä olettaa, että muutokset Venäjällä jatkuvat. Putinilla on vahvana presidenttinä mahdollisuus uudistaa maan hallintoa avoimempaan suuntaan. Muutokset eivät tapahdu hetkessä ja se edellyttää myös oppositiolta kärsivällisyyttä.

Joka tapauksessa Putinilla on johdettavanaan erilainen Venäjä kuin kaksitoista vuotta sitten.