Biotaloudessa katse kohti tulevaisuutta

Maailman herääminen ilmastonmuutokseen ja sen torjuntaan on nostanut metsätalouden vahvasti esiin. Metsien merkitys hiilidioksidin sidonnassa ja uusiutuvan energia tuottajana on tuonut välillä auringonlaskun alana pidetyn metsäteollisuuden parrasvaloihin.

Kuluvan vuoden aikana metsästä on puhuttu paljon, koska EU:ssa etsitään keinoja Pariisin ilmastokokouksen päätösten toteuttamiseen. Keskustelu on käynyt ajoittain kuumana sekä kotimassa että EU:ssa. Kysymys on ollut siitä, ovatko Suomen metsät tulevaisuudessa laskennallinen hiilinielu vai päästölähde.

Vielä lokakuussa tilanne näytti Suomen kannalta synkältä, mutta viime torstaina Euroopan neuvoston, parlamentin ja komission välisissä neuvotteluissa päädyttiin Suomen kannalta kestävään ratkaisuun. Suomi voinee lisätä hakkuita suunnitellulla tavalla ilman, että päästöjä pitäisi leikata muilta sektoreilta tai ostaa päästöoikeuksia.

Keskustelua on suurelta osin käyty sen ympärillä, kuinka paljon puuta voidaan käyttää biopolttoaineiden tuottamiseen ja polttoon. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että puun mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Puu tarjoaa mahdollisuuden päästä irti fossiilitaloudesta.

Uusia puunkäyttöön liittyviä innovaatiota syntyy koko ajan. Sen lisäksi, että puusta voi valmistaa kaikkea samaa kuin öljystäkin, voidaan puulla korvata myös esimerkiksi puuvillaa, joka kuluttaa merkittävän osan maapallon vesivaroista.

Uusien innovaatioiden kehittäminen ja tuotteistaminen edellyttävät korkealaatuista tutkimusta ja tuotekehitystä. Näissä Suomella on pitkät ja kunniakkaat perinteet.

Biotalouden mahdollisuuksista keskusteltiin viime viikolla pidetyssä Bioeconomy investment summit -tapahtumassa, joka keräsi Helsinkiin arvovaltaisen joukon päättäjiä ja investoijia. Suomen metsätalous keräsi tapahtumassa paljon kiitosta. Ruotsin entisen pääministerin Göran Perssonin mielestä Suomi on biotalouden kärkimaa maailmassa. (MT 15.12.)

Perssonin mukaan biotaloudesta ja sen eduista on jo puhuttu tarpeeksi, ja nyt on aika siirtyä käytännön toteutukseen. Samaan mieltä on Euroopan metsäinstituutin neuvonantaja Esa Härmälä. Hänen mielestään biotalouden ja -energian hyötyjä ei tarvitse enää todistaa, vaan nyt on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja tehostaa biotuotteiden tuotantoa ja käyttöä.

Pitkään vaikeuksissa ollut metsäteollisuus on onnistunut kääntämään suunnan, ja ala kiinnostaa taas myös sijoittajia. Biotaloudessa pitää kuitenkin katsoa eteenpäin. Ruotsalaisen sijoittajan Marcus Wallenbergin mielestä metsäteollisuuden menestys on sidoksissa vahvaan tutkimuspanostukseen ja yhteistyöhön tutkimuslaitosten kanssa.

Wallenberg harmittelee, että miten vaikeaa pohjoisten metsämaiden on saada biotalouden ilosanomaa läpi esimerkiksi Brysselissä. Viime viikolla EU:ssa tehty päätös osoittaa, että parempaan suuntaan tässä asiassa on menty.

Wallenbergin tapaan myös entinen pääministeri Esko Aho korostaa koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä. Hänen mielestään perinteiset taidot eivät riitä, vaan tarvitaan uutta ajattelua. Poliittisilta päättäjiltä Aho kaipaa selkeämpää tukea muutokseen.

Biotalouden merkitys Suomen kansantaloudelle on mittava. Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi vuosi sitten Vihreä biotalous, 100-vuotiaan Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta -verkkojulkaisun. Vaikka biotalous on tutkimuslaitoksen mukaan muutakin kuin metsää, on metsiin perustuva bio­talous Suomen talouden keskeinen moottori.

Puuhun perustuva biotalous on jälleen kerran osoittanut, että metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Biotalouden tulevaisuus näyttää valoisalta.