EKP sysäsi vastuun euromaille

Eurooppalaiset rahamarkkinat odottivat viime viikolla Euroopan keskuspankilta (EKP) uutta vahvaa otetta talouskriisin hoitoon. Markkinat joutuivat jälleen kerran pettymään, koska EKP pääjohtaja Mario Draghi ei kertonut konkreettisista toimista.

Odotuksia EKP:n suuntaan nosti Draghin edellisellä viikolla Lontoossa pitämä puhe. Hän antoi ymmärtää, että EKP ei anna euroalueen hajota, ja että pankilla on sekä keinoja että voimia pelastaa euro. Nämä jäivät tälläkin kertaa lupausten asteelle.

Keskeisin keino on niin sanottu setelirahoitus eli painaa lisää euroja markkinoille. Tämä toteutettaisiin siten, että EKP ostaisi vaikeuksiin joutuneiden maiden velkapapereita jälkimarkkinoilta. Näin saataisiin korkotaso alas.

Setelirahoituksesta on puhunut muiden muassa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (MT 18.7.).

Hänen mielestään setelirahoitus saattaa kuulostaa helpolta ratkaisulta, mutta jälkikäteen joudutaan selvittelemään muun muassa inflaation vaaraa. Niinistö epäili kuitenkin, että eurokriisi johtaa lopulta setelimyllyn pyörittämiseen.

Setelirahoitus on myös laajempi ongelma. Mitä maailmantaloudelle tapahtuu, jos kaikki merkittävät maat tekisivät samoin? Hyperinflaatiosta on maailmalla paljon kokemuksia. Ne eivät ole olleet miellyttäviä.

EKP panttaa omia toimenpiteitään, koska pankissa katsotaan, että euromaiden pitää itse toimia ensin. Kriisimaiden pitää pyytää apua vakausrahastoilta ja suostua asetettuihin tukiehtoihin.

Ratkaisun avaimet polttavat tällä hetkellä kaikkien käsissä, eikä kukaan tunnu haluavan ottaa vastuuta. Italian pääministeri Mario Monti ja pääministeri Jyrki Katainen sysäsivät viime viikolla vastuuta markkinoille. Heidän mielestään markkinat eivät ole huomioineet esimerkiksi Italiassa tehtyjä uudistuksia.

Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mielestä markkinoiden epänormaali toiminta ei johdu markkinoista itsestään, vaan valtioiden velasta ja pankkien toiminnasta. Ratkaisut pankkikriisiin ovat Heleniuksen mielestä poliittisten päättäjien käsissä. (MT 3.8.)

EKP:n lupausten ja tekojen ristiriita osoittaa, että suuret euromaat eivät ole päässeet yksimielisyyteen esimerkiksi EKP:n roolista valtioiden velkapapereiden ostamisessa. Puheet tiukasta sitoutumisesta sääntöihin ovat selkeä rauhoitusviesti setelirahoitusta vastustaville maille kuten Suomelle ja Saksalle.

Tiukkojen sääntöjen avulla ja vaatimalla euromaita toimimaan ensin itse, EKP pyrkii estämään moraalikadon ja entisen menon jatkumisen pahasti velkaantuneissa maissa.

Vaikka huoli eurosta on yhteinen, on tärkeintä pitää huoli oman maan taloudesta.

On selvää, ettei ongelmista selvitä ilman talouskasvua. Vaikeuksissa olevissa euromaissa on huomattu, mihin supistuva talous yhdessä leikkausten kanssa johtaa: Talouden supistumiskierre syvenee ja työttömyys karkaa käsistä.

Suomeakin uhkaa ajautuminen taantumaan, koska yksityinen kulutus on supistumassa verotuksen kiristymisen takia. Se on erittäin huolestuttavaa, koska myös vienti on vaikeuksissa.

Suomen talouskasvu on nyt yksityisten kansalaisten luottamuksen varassa. Hallituksen pitää keskittyä tämän luottamuksen vahvistamiseen.

Syksyn budjettiriihessä ei ole varaa uusiin veronkorotuksiin, vaan pitää harkita jo päätettyjen korostusten perumista. Esimerkiksi aikaisemmin päätetyistä arvonlisäveron ja polttoaineiden verojen korottamisesta luopuminen olisi nyt enemmän kuin tervetullut päätös.