Brexit koettelee elintarvikesektoria

EU ja Britannia neuvottelevat parhaillaan, miten Britannian ero unionin jäsenyydestä hoidetaan. Brexit vaikuttaa suoraan tai ainakin välillisesti kaikkiin muihin unionin päätöksiin. Neuvotteluilla on kiire, koska Britannian EU-eron on tarkoitus toteutua noin vuoden kuluttua eli 29. maaliskuuta 2019.

Maanantaina Britannia ja EU pääsivät sopuun brexitiin liittyvästä siirtymäajasta. Siirtymäaika kestää vuoden 2020 loppuun. Siirtymäkauden aikana Britannian jäsenyys EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa jatkuu nykyisenlaisena, mutta EU:n päätöksentekoon Britannia ei enää osallistu. Lopullisesti sovusta päätetään EU:n huippukokouksessa.

Neuvotteluprosessi on monimutkainen ja moni asia on vielä täysin auki. Yksi vaikeimmista asioista on Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajalle syntyvä EU:n ulkoraja. Kaikkiin kysymyksiin pitää löytää ratkaisu, koska Britannian brexit-ministeri David Davis muistutti, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.

Sopimukseen pääseminen olisi tärkeää, koska yhdysvaltalaisen konsultin Oliver Wymanin tekemän selvityksen mukaan niin sanotun kovan brexitin vuosittaiset kustannukset olisivat EU:lle yli 27 miljardia euroa. Eniten kärsisivät elintarvike- ja maataloussektori. EU:n elintarvikealan kustannukset nousisivat selvityksen mukaan yli kuusi miljardia euroa vuodessa. (MT 19.3.)

Brexit vaikuttaa myös parlamentaarikkojen määrään.

Viime viikolla päätettiin, mitä Britannian europarlamentaarikkojen paikoille tehdään. Paikkojen lisääminen edellyttää Eurooppa-neuvoston yksimielisyyttä ja Euroopan parlamentin hyväksyntää. Suomi ei halunnut käyttää tässä asiassa veto-oikeutta, joten osa Britannian parlamenttipaikoista jaetaan jäljelle jäävien jäsenmaiden kesken.

Veto-oikeutta saatetaan tarvita myöhemmin, koska EU:ssa valmistellaan parhaillaan seuraavan ohjelmakauden budjettia. Budjetin valmistelu on tavanomaistakin hankalampaa, sillä Britannian lähtö merkitsee merkittävää leikkausta EU:n budjettiin.

Suomen kanta on, että Britannian ero huomioidaan täysimääräisesti EU:n rahoituskehyksen kokonaistasossa. Joustonvaraa Suomelta kuitenkin löytyy, koska nykyisten rahoituskohteiden lisäksi esimerkiksi puolustusyhteistyö ja muuttoliike tarvitsevat uutta rahoitusta.

EU on ajautunut yllättäen myös kauppasodan partaalle Yhdysvaltojen kanssa. Presidentti Donald Trump nosti maahan tuotavien teräksen ja alumiinin tulleja. Samaan aikaan kun EU yrittää neuvotella tulleista Yhdysvaltojen kanssa, suunnitellaan EU:ssa vastatoimia.

EU:ssa on usein pyritty vastaamaan ongelmiin lisäämällä integraatiota. Näin saattaa käydä nytkin. Saksan ja Ranskan yhteistyön EU:n uudistamisessa ennakoidaan tiivistyvän. Erityisesti Ranskan presidentti Emmanuel Macron suhtautuu eritäin myönteisesti integraation syventämiseen. Britannian lähdön jälkeen Saksan ja Ranskan roolit EU:ssa vahvistuvat.

Muutosten tekeminen EU:ssa on hidasta, koska jäsenmaiden, parlamentin ja komission näkemykset pitää sovittaa yhteen. Lisäksi aina jossain jäsenmaassa on vaalit.

Ensi vuosi on Suomessa ja EU:ssa vaalivuosi. Suomessa valitaan uusi eduskunta ja hallitus. EU:ssa on edessä parlamenttivaalit ja uuden komission valinta.

Suomi aloittaa heinäkuussa puoli vuotta kestävän EU:n puheenjohtajuuden. Puheenjohtajamaa voi nostaa itselleen tärkeitä asioita esiin. Suomen uudella eduskunnalla ja hallituksella onkin todellinen vaikuttamismahdollisuus siihen, mihin suuntaan uudet EU-päättäjät lähtevät unionia viemään.

Ensin on kuitenkin päätettävä, mihin suuntaan Suomi haluaa EU:ta viedä ja miten puheenjohtajuus aiotaan hyödyntää.