Posti on tärkeä osa peruspalvelua

Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti elokuussa lausuntokierrokselle postilain uudistamisen toisen vaiheen. Lakiuudistuksen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin kesäkuussa.

Toisessa vaiheessa on tarkoitus poistaa vanhentuneita ja alan toimijoiden liiketoimintaa haittaavia normeja. Tällainen normi on muun muassa Postia koskeva yleispalveluvelvoite. Sen mukaan kirjeposti pitää jakaa koko maassa viitenä päivänä viikossa. Nykyisen yleispalveluvelvoitteen katsotaan vaikeuttavan Postin kilpailua muiden jakelijoiden kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan muistiossa olevat ehdotukset eivät ole ministeriön linjauksia, vaan ne ovat osa lakiuudistuksen valmistelua ja kuulemista. Muistiossa esitetään vaihtoehtoisia ratkaisuja muun muassa jakelutiheydestä. Nykyisen viiden jakelupäivän sijaan esitetään kolmea jakelukertaa.

Kilpailu postin jakelussa on lisääntynyt samaan aikaan kun jaettava on vähentynyt. Postilain uudistuksella tavoitellaan sitä, että Posti voisi suoriutua postin peruspalveluja koskevista tehtävistä myös jatkossa ilman valtion tukea. Tämä edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Postin yleispalveluvelvoitteen tarkastelua, ettei yleispalveluvelvoite muodosta Postille kohtuutonta taloudellista rasitetta.

Pyrkimykset Postin yleispalveluvelvoitteen heikentämiseksi ovat ristiriidassa postin peruspalvelujen hoitamisen kanssa. Kysymys on siitä, mitkä ovat tulevaisuudessa näitä peruspalveluja. Hallituksen ja kansanedustajien pitää pohtia ennen postilain muuttamista, millaisiin peruspalveluihin kansalaisilla on oikeus.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi Postin hallintoneuvoeston jäsenten mielipidettä postin jakelukertojen määrästä. Hallintoneuvoston yhdeksästä jäsenestä viideltä saatiin vastaus.

Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan, kansanedustaja Markku Rossin (kesk.) mielestä kolme jakelukertaa viikossa riittää. Koska sanomalehtiyhtiöllä ei ole kirjepostin suhteen jakelupäivävelvoitetta, niin Rossin mukaan Postinkin kirjepostin jakelu pitää olla joustavampaa. (MT 7.9.)

Sari Raassina (kok.) kannattaa Rossin tavoin jakelun harventamista. Satu Taavitsainen (sd.), Eeva-Maria Maijala (kesk.) ja Marisanna Jarva (kesk.) pitäisivät jakelukerrat entisellään. Jarva muistuttaa, etteivät sanomalehdet kuulu jakeluvelvoitteen piiriin. Hänen mielestään lehtien jakeluongelmat ovat lehtitalojen "omaa propagandaa".

On selvä, että lehtitalot pyrkivät takaamaan sen, että tilaajat saavat lehtensä ajoissa. Postin leikkausten ja jakelu-uudistuksen jälkeen näin ei aina ole. Jakeluongelmia on erityisesti maaseudulla, mutta niiltä ei ole säästytty kaupungeissakaan. Miten Postin varassa olevien lehtien jakelu onnistuu, jos kirjeitä ei jaeta kuin kolmena päivänä viikossa?

Sen sijaan, että päättäjät pohtivat Postin jakeluvelvoitteeseen lievennyksiä, heidän pitäisi huolehtia siitä, että Posti hoitaa nykyiset velvoitteensa. Palvelu ei sillä parane, että lakia muutetaan vastaamaan nykyistä onnetonta tilannetta.

Posti on vähintäänkin yhtä tärkeä osa yhteiskunnan perusrakennetta kuin esimerkiksi Yleisradio, jonka talous on turvattu veronmaksajilta perittävällä Yle-verolla. Vero pitää maksaa, vaikka palveluja ei käyttäisikään, koska Yle katsotaan tärkeäksi yhteiskuntarakenteen osaksi. Miten tärkeänä postin kulkemista kansanedustajat pitävät?

Lakiesitys uudesta postilaista on tarkoitus viedä eduskuntaan kuluvan vuoden aikana. Ministeri Berner haluaa, että asiaan otetaan nyt kantaa laajasti ja avoimesti. Nyt on aika lähettää postia päättäjille.