Uusien vaalien aika meni jo ohi

Alexander Stubbin (kok.) hallitus sai odotetusti luottamuksen eduskunnan välikysymysäänestyksessä perjantaina. Oppositiopuolueet olisivat perussuomalaisten aloitteesta halunneet kaataa hallituksen sen huonon talouspolitiikan vuoksi.

Koska hallitusrintama on kaventunut, myös äänestystulos oli odotetun tiukka. Hallitus sai jatkaa äänin 97–94. Oppositioon vast’ikään siirtyneet vasemmistoliitto ja vihreät äänestivät pontevasti hallituksen luottamusta vastaan.

Välikysymysäänestyksestä oli poissa kahdeksan kansanedustajaa. Jos kaikki opposition kansanedustajat olisivat olleet paikalla, Stubbin hallituksen taru olisi päättynyt perjantaihin.

Ei ole sattumaa, että poissaolijoita oli sopivasti sekä hallituksen että opposition riveistä. Jos näin ei olisi, hallitus saattaisi vastaavassa tilanteessa vaikka vahingossa kaatua. Sitä ei tällä hetkellä taida kukaan tosissaan toivoa.

On tietysti tosi asia, että Suomen taloudellinen tilanne on erittäin vakava. Samoin tosi on, etteivät nykyinen hallitus tai eduskunta kykene niihin päätöksiin, joita maan tilanne nopeasti edellyttäisi.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo huhtikuussa. Jos maan politiikassa on tällä hetkellä edes yksi kiintopiste, sitä ei ole enää tässä vaiheessa syytä ruveta liikuttelemaan.

Jos vaaleja olisi haluttu aikaistaa, oikea hetki oli alkukesästä, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok.) jätti tehtävänsä. Kokoomus päätti kuitenkin uuden puheenjohtajansa Stubbin johdolla jatkaa vanhalla hallituspohjalla.

Uusien vaalien aika siis meni jo. Vaaleja tuskin aikaistettaisiin, vaikka hallitus luottamuksensa menettäisikin. Loppu vaalikausi mentäisiin tarvittaessa toimitusministeristöllä, jota nykyinen hallitus jo hieman muistuttaakin.

Käytännössä maassa käydään jo eduskuntavaalikampanjoita. Vaikka hallitus kiistelee kalastusmaksuista, sen pääpuolueet esittävät jo suuria linjauksia tulevasta politiikastaan. Niitä ei toki ole aikomus toteuttaa vielä nykyhallituksessa.

SDP:n ja sen puheenjohtajan Antti Rinteen puheissa korostuu elvytys työpaikkojen säilyttämiseksi. Kokoomuksessa painotetaan säästöjä ja työmarkkinoiden muutostarpeita.

Oppositiossa keskusta on noussut maan suosituimmaksi puolueeksi ja sen puheenjohtaja Juha Sipilä pääministerisuosikiksi. Insinööri Sipilä suosii puheissaan yrittäjyyttä, korostaa kotimaista omistusta ja purkaa byrokratiaa.

Poliittiset kilpailijat ovat kenties iloinneet perussuomalaisten kannatuksen hiipumisesta, mutta ilo voi olla ennenaikaista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on jo ainakin vuoden ajan ajanut puoluettaan hallitusvalmiuteen – se näkynee myös vaalikentillä.

Meno taloudessa ja politiikassa on nykyisellään sen verran vauhdikasta, että myös puoluekannatukset vaihtuvat nopeasti. Se pakottaa tällä hetkellä neljää puoluejohtajaa valmistautumaan vaalien jälkeen pääministerin paikalle.

Hallitukseen kannattaa pyrkiä ja siellä myös pysyä.

Esimerkiksi vihreät voivat nyt jälkeen päin ihmetellä, kuinka paljon valtaa heillä hallituksessa lopulta oli. Vihreiden lähdön jälkeen jäljelle jäänyt hallitus on lähinnä perunut vihreiden ajamia päätöksiä.

Nykyisellä hallituksella on jäljellä oikeastaan yhden suuren päätöksen läpivienti. Kaikkien eduskuntapuolueiden yhdessä sopima uusi sote-aluemalli on kuitenkin sekin jumittunut hallituspuolueiden keskinäiseen riitelyyn.

Nykyhallitukselle suuret päätökset ovat osoittautuneet mahdottomiksi. On todennäköistä, että vaalikauden loppumetreillä näin käy myös sote-uudistukselle.