Kirikierros alkaa TTIP-neuvotteluissa

Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja kauppa- ja investointisopimuksesta (TTIP) on käyty heinäkuusta 2013 lähtien. Neuvottelut ovat polkeneet paikoillaan, koska mielipiteet investointisuojasopimukseen liittyvästä välimiesmenettelystä ovat olleet kaukana toisistaan.

Investointisuojasopimus tarkoittaa, että yritys voi haastaa valtion oikeuteen, jos lainsäädännöllä vaikeutetaan yrityksen toimintaa. Välimiesmenettelyssä valtio voitaisiin määrätä maksamaan yritykselle korvauksia.

TTIP-neuvottelut ovat herättäneet paljon kansalaiskeskustelua. Noin vuosi sitten 51 suomalaista yliopistotutkijaa ja professoria julkistivat kauppaneuvotteluihin liittyvän kannanoton. Heidän mielestään Yhdysvaltojen ja EU:n väliset neuvottelut ovat vaaralliset demokratian kannalta.

Sopimuksen pelätään lisäävän EU:n paineita madaltaa ympäristönsuojelua, työntekijöiden oikeuksia ja kuluttajansuojaa. Pahimpana uhkana kannanoton allekirjoittajat pitävät välimiesmenettelyä, joka siirtäisi julkista valtaa pienelle kansainväliselle juristieliitille.

Välimiesmenettely on hiertänyt myös Euroopan parlamentissa, joka vaati siihen muutoksia. Euroopan komissio tekeekin uuden ehdotuksen Yhdysvalloille. Parlamentti haluaa, että riitojen ratkaisu perustuu riippumattomiin ammattituomareihin ja päätöksiin sisältyy myös muutoksenhakumahdollisuus.

Myös ruokaan ja ruokaturvallisuuteen liittyvät näkökulmat ovat olleet hyvin erilaisia. Erimielisyyden aiheita ovat muun muassa geenimuuntelu, hormonien käyttö kotieläintuotannossa ja ruuan alkuperämerkinnät. Ruuan ja sen tuotantotavat ovat nousseet neuvotteluissa kokoaan suurempaan merkitykseen.

Ruokaan ja ruokaturvallisuuteen liittyvät asiat ovat vaikeita, koska molemmilla on pitkä lista ennakkoehtoja, joista halutaan pitää kiinni. EU ei aio luopua nykyisistä gm- ja hormonikriteeristä. Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se hyväksy sopimusta, jos sen näkemyksiä ei oteta edellä mainituissa asioissa huomioon. Yhdysvalloissa ei liioin löydy ymmärrystä EU:n elintarvikkeiden nimisuojalle.

EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä neuvotteluja vauhdittaa viime viikolla sopimukseen päättyneet Tyynen meren alueen vapaakauppaneuvottelut (TPP). Sopimuksen piiriin kuuluvat Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Australia, Chile, Kanada, Uusi Seelanti ja Japani. Alueen osuus maailmankaupasta on noin 40 prosenttia.

Tyynenmeren alueen kauppasopimuksen toteutuminen ei ole kuitenkaan varmaa, koska monet johtavat yhdysvaltalaiset poliitikot ovat kritisoineet sopimusta.

Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman aktiivisuus solmia vapaakauppasopimuksia perustuu siihen, kuka määrittelee maailmankaupan säännöt. Obaman mielestä Yhdysvaltojen pitää määritellä nämä säännöt ja avata uusia markkinoita amerikkalaisille tuotteille. Taustalla on Kiinan nousu vahvaksi tekijäksi maailmanmarkkinoilla ja se, ettei Maailman kauppajärjestö WTO ole kyennyt viemään vapaakauppaneuvotteluja eteenpäin.

EU:n kannalta tilanne on vakava. EU:lla ei ole varaa jäädä kauppablokkien ulkopuolelle, mutta omista tavoitteista ei haluta luopua.

Vapaakauppasopimuksesta odotetaan piristysruisketta EU:n hitaalle talouskasvulle, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Joidenkin arvioiden mukaan TTIP-sopimus lisäisi EU:n vientiä Yhdysvaltoihin lähes 30 prosenttia. Huonoa sopimusta komissiolla ei ole varaa kuitenkaan tehdä, sillä mahdollinen sopimus pitää hyväksyä Euroopan parlamentissa ja todennäköisesti myös jäsenmaiden parlamenteissa.

Viennistä riippuvaiselle Suomelle kaupan esteiden poistaminen on tärkeä asia. Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa. TTIP-sopimuksella on suuri merkitys, koska kilpailu maailmanmarkkinoilla tulee joka tapauksessa kiristymään.

Jotta neuvotteluissa päästää sopuun, pitää molempien osapuolten tinkiä tavoitteistaan. Ruokaturvasta ei kuitenkaan ole EU:lla ja Suomella varaa luopua.