Biotaloudella nyt iso mahdollisuus

Hallituksen eilen julkistama energia- ja ilmastostrategia perustuu vahvasti biotalouteen.

Strategian sisältö ei ole yllätys, koska se perustuu vahvasti hallitusohjelmaan ja EU:n julkaisemiin tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden osuuden pitäisi nousta 27 prosenttiin.

EU:n tavoite uusiutuvan energian osuudeksi ei ole Suomen näkökulmasta kunnianhimoinen. Suomessa uusiutuvan energia osuus kaikesta kulutetusta energiasta oli jo viime vuonna lähes 40 prosenttia. Hallituksen asettama tavoite nostaa uusiutuvan energian osuus 50 prosenttiin ei ole mahdoton tehtävä.

Haasteellisempaa sen sijaan on täyttää komission Suomelle asettamat päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöleikkaukset. Suomen pitäisi vuoteen 2030 mennessä leikata päästökaupan ulkopuolisen sektorin – liikenne, asuminen ja maatalous – kasvihuonekaasupäästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Suurimmat paineet päästöjen alentamiseksi kohdistuvat liikenteeseen. Tässäkään asiassa Suomen ei tarvitse lähteä nollasta, koska uusiutuvien polttoaineiden osuus on jo nyt noin 20 prosenttia.

Jo hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuudeksi 40 prosenttia. Eilen esitetyssä strategiassa tavoitetta nostettiin noin 60 prosenttiin.

Tällä hetkellä uusiutuvat liikennepolttoaineet ovat pääosin puupohjaisia. Tavoitteena on, että sähkö- ja biokaasuautojen määrä nousisi yhteensä jopa 300 000 vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen osuus olisi 250 000. Tällä hetkellä sähköautoja on alle tuhat.

Sähköautojen lisääminen ei ole päästöjen kannalta yksiselitteistä, koska ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa sähkön tuotantotapa. Lisäksi Suomi on vahvasti riippuvainen tuontisähköstä, joten kyse olisi suurelta osin tuontienergiasta.

Biokaasuautojen käyttöönotto auttaisi myös maataloutta vähentämään päästöjä, jos esimerkiksi lannan kaasut otetaan liikennekäyttöön.

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteita ei saavuteta ilman biopolttoaineiden merkittävää lisäämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puupohjaiset energialähteet ovat avainasemassa. Tällä hetkellä uusiutuvasta energiasta 70 prosenttia perustuu puuhun.

Biopolttoaineiden sekoitusvelvoitteen nostaminen on myös kuluttajaystävällinen tapa, koska biopolttoaineet sopivat valtaosaan nykyisistä autoista. Autokannan muuttaminen sähköautoiksi on hidasta ja tulee kalliiksi.

Kotimaisen kysynnän lisäksi myös EU:ssa kaavaillaan biopolttoaineen sekoitusvelvollisuuden nostamista kaikissa jäsenmaissa nykyisestä kymmenestä prosentista. Jos näin käy, puupohjaisten biodieselin ja biobensiinin kysyntä moninkertaistuu nopeasti.

Biotalouteen kohdistuu suuria odotuksia. Luonnonvarakeskus muistutti pari viikkoa sitten, että vihreä biotalous on Suomen talouden keskeinen moottori.

Sen lisäksi että biotalouden avulla voidaan vähentää päästöjä, biotalous lisää muun muassa omavaraisuutta, huoltovarmuutta sekä parantaa työllisyyttä ja kauppatasetta.

Suomella on nyt loistava tilaisuus nousta biotalouden lipunkantajaksi. Raaka-aineen lisäksi Suomella on teknologiaosaamista, joka on mahdollista kaupallistaa vientituotteeksi.

Biotalouden loistavan tulevaisuuden uhka nousee kotimaisen kiistelyn lisäksi EU:sta. Euroopan komissio päättää lähiaikoina esityksestään energiantuotannossa käytettävien biomassojen kestävyyskriteeristä. Jos komissio esittää, ettei suomalaisen puun käyttö ole kestävää, tuhoaa se hallituksen biotalousstrategian.

Suomalaisilla on totinen työsarka vakuuttaa EU:n päättäjät suomalaisen metsätalouden kestävyydestä. Tässä tehtävässä ei ole varaa epäonnistua.