Alkuperä kiinnostaa

Kuluttajia kiinnostaa yhä enemmän, missä ja miten heille myytävä ruoka on valmistettu.

Pitkissä ruokaketjuissa alkuperä usein hämärtyy eikä pakkaus aina edes sisällä sitä, mitä siinä lukee. Ei ole mikään ihme, että kotimaisuus ja lähiruoka ovat alkaneet kiinnostaa.

Parhaiten tietää mitä syö, kun tuottaa ruokansa mahdollisuuksien mukaan itse. Jos tähän ei ole mahdollisuuksia, voi myös kaupunkilainen osallistua muuten aktiivisesti oman ruokansa tuottamiseen.

Näin on tehty jo kolmen vuoden ajan helsinkiläisessä Herttoniemen Ruokaosuuskunnassa. Koska osuuskunta ei löytänyt halukasta kumppanuusviljelijää, osuuskunta vuokrasi itse noin kolme hehtaaria maata ja palkkasi viljelijän.

Osuuskunnassa on 160 jäsentä, jotka maksoivat viime vuonna etukäteen 400 euron satomaksun. Osuuskunnan perustajiin kuuluvan Olli Revon mukaan jäseneksi ei liitytä halvan ruuan takia, vaan takana on halu tietää, mistä heidän ruokansa tulee. (MT 20.12.)

Vaikka osuuskunnan jäsenet eivät välttämättä itse osallistu maataloustöihin, on heidän tietonsa ruuan tuotannosta lisääntynyt. Jäsenkyselyssä neljä viidestä kyselyyn vastanneista sanoo oman pellon viljelyn seuraamisen lisänneen tietoisuutta ruuan tuotantoon ja kulutukseen liittyvistä asioista.

Repo uskoo, että niin sanottu kumppanuusmaatalous, jossa tuottaja myy suoraan kuluttajille, tulee yleistymään. Revon mukaan kumppanuusmaatalouden avulla tilat pystyvät myös parantamaan kannattavuuttaan. Kuluttajien kanssa ei puhuta myöskään määräistä ja hinnasta, vaan laadusta ja mausta.

Herttoniemen Ruokaosuuskunta on hyvä esimerkki siitä, miten kuluttajat itse voivat aktiivisuudellaan vaikuttaa suoraan siihen mitä syö ja miten kuluttajien ja tuottajien yhteistyötä voi tiivistää.